MITÄ ON BANK-RUN - JA MITEN SE VAIKUTTAA

UKssa on menossa sama kuin jenkkilässäkin, ISOJEN pankkien kansallistaminen kovaa vauhtia.

Sunnuntaina Bradford & Bingley ilmoitettiin ensi viikolla kansallistettavaksi. B&B siis seuraa Northern Rock -pankkia viime syksyltä/talvelta ja HBOS'ia, joka yhdistyi Loyds'iin viikko sitten (samalla vakuutellaan, että tämä on viimeinen vastaava tapahtuma - hmm?).

 

B&B'n osake on laskenut vuodessa yli 90% ja viime viikolla pankista on karannut talletuksia "merkittäviä määriä" tilinostoina ja varsinkin tilisiirtoina muihin pankkeihin. Moderni bank-run onkin enimmäkseen digitaalien siirtymistä.

Mutta mitä sitten kun ei ole enää seuraavaa pankkia mihin siirtää digitaaleja?

 

Tällä hetkellä paperirahan häviäminen kierrosta ei ole ilmeisesti ollut suuri ongelma, mutta epäilen että tilanne muuttuu kun pankkien kupsahtelu kiihtyy ja ihmiset haluavatkin paperirahaa.

USAssa pankin kaatuessa usein asiakas voi saada shekin käteensä mutta ei seteleitä (tai ei ainakaan kaikkea tilistään). Shekin lunastus voi olla sitten vaikeaa seuraavassa pankissa jos sen haluaa käteisenä (paperirahaa on kierrossa 850 Mrd US$, josta puolet USAn ulkopuolella.

Karkeasti siis 1500 US$/nenä USAn sisällä). Uudessa pankissa tilin avaus on tietenkin mahdollinen, mutta kuka sellaista haluaa jos epäilee pankin pystyssä pysymistä?

 

Jossain tapauksissa tulevaisuudessa voisin kuvitella, että asiakkaalle annettaisiin "hyviä arvopapereita" (osakkeita, joukkovelkakirjoja yms.) talletusta vastaan.

Tästä tulee väistämättä tietenkin mieleen, että mikä takaa tällaista arvopaperia? Miten se käyttäytyy virallisiin inflaatiolukuihin verrattuna?

Onko se oikeasti vaihdettavissa johonkin muuhun hyödykkeeseen tai digitaaleihin tilillä. Lyhyesti - onko tarjottu arvopaperi arvokasta?

 

Yksi esimerkki nopeasti kasvavasta tallettaja-asiakas "nälästä" on espanjalaisen pankin veto. Asiakas saa auton (merkki ja malli riippuen talletussummasta) 24-36kk talletuksesta, mutta ei korkoa eikä mahdollisuutta nostoon talletusaikana.

Jos pankki pysyy pystyssä (en kauheasti luottaisi espanjalaisiin rahoituslaitoksiin tällä hetkellä), niin "ansaittu" auto voi olla a) varsin kallis käyttää b) vaikea myydä (verottajakin varmaan on kiinnostunut myyntituotosta) ellei c) jopa arvoton.

"Osta auto tai talo ja saat aseen" yms. lienevät nekin vain esimakua tulevasta.

 

Tällä hetkellä rahoitusmarkkinoiden jäätyminen on tarkoittanut, että raha ei virtaa pankeista ulos.

Sitä vastoin pankit USAssa imevät valtavasti rahaa FED'iltä, USAn keskuspankeilta (kuva 1). Toinen USAn pankkien tilaa kuvaava tieto on ns. non-borrowed reserves FED'iltä, joka tarkoittaa jäsenpankkien totaalivaroja FED'issä (sekä käteinen) poislukien FED'iltä lainatut varat (kuva 2).

Em. taulukot ovat pari kuukautta vanhoja, mutta kertovat riittävästi vallitsevasta tilanteesta. Muilla mantereilla tilanne ei ole paljon kummoisempi ja kaikesta päätellen pankkimaailma on täysin ennenkokemattoman tilanteen edessä - tai ainakaan kukaan elossa oleva JA päättävällä paikalla istuva ei muista vastaavaa.

 

FED_lainaus

Kuva 1. FED'in pankeille lainaamat varat 100 viime vuoden aikana. Tummat kohdat tarkoittavat taantumia.

 

FED_nonborrow

Kuva 2. FED'in nonborrowed reservit 50 viime vuoden aikana. Tummat kohdat tarkoittavat taantumia.

 

Yhteenvetona voinemme olettaa, että liikepankkien kirjanpidosta löytyvät asuntolainajohdannaiset (eivätkä muutkaan johdannaiset) eri muodoissa eivät ole ihan niin arvokkaita kuin niistä vakuutetaan (ne ovat arvotettu mark-to-model -tietokonemallin mukaan [joku jossain sanoi mark-to-fantasy]).

Pankit tietävät, että paperien arvot ovat murto-osan ilmoitetusta, joten niiden on yksinkertaisesti hamuttava itselleen "käteistä" eli myytävä kaikkea mahdollista, rajoitettava lainaustoimintaa, perittävä maksuja aikaistettuna (jos mahdollista), korotettava asiakkaiden korkoja/kuluja jne. mutta ennen kaikkea vältettävä varojen virtaaminen ulos.

 

Tällaisessa tilanteessa virtuaalinen tai fyysinen bank-run on kohtalokas isollekin yritykselle. Vimosin esimerkki, Washington Mutual, USAn suurin säästöpankki kaatui 25.8.2008, vaikka sillä oli talletuksia 188 Mrd US$ ja varoja 307 Mrd US$.

Lopulta JP Morgan osti WaMu'n naurettavalla 1,9 Mrd US$'lla - minulle ainakin myyntihinta kertoo, että edellä annettu luku WaMu'n varallisuudesta oli kaikkea muuta kuin paikkansa pitävä.

Kaikkinensa ei varmaan ole kaukaa haettu oletus siitä, että pankkien johtotehtävissä olevat henkilöt alkavat toistamaan 1929 toimintaa. Itsemurha tosin on lopullinen itsekeskeisyyden symboli jos minulta kysytään.

 

Yksittäisissä maissa on omat instituutit, jotka takaavat pankkitalletukset tiettyyn rajaan asti, mutta yleensä tuo raja on huomattavan korkea jos tarkastellaan paperirahan määrää.

Suomessa RATA (rahoitustarkastus) takaa talletukset 25000 €/nenä/pankki. Kun ottaa huomioon ettei Suomessa ole kovin montaa pankkia, niin yksittäinen ihminen ei voi kovin useasti siirtää varallisuuttaan seuraavaan pankkiin edellisen kaatuessa.

 

Pankkien kaatumista kukaan ei toivo, mutta toivot ja todellisuus eivät aina mene käsi kädessä.

On myös huomattava, että RATA päättää loppupelissä, missä tahdissa tallettajalle maksetaan takaisin. Esim. jos sinulla on 24000 eppua tililläsi ja RATA katsoo "sopivaksi" valuutan palautustahdiksi 10v, niin saat 200 €/kk (+ mahd. nimelliskoron, esim. 1%).

Tällainen ratkaisu ei välttämättä tyydytä kaikkia osapuolia.

 

Näen tilanteen kärjistyvän kaikkialla maailmasssa tästä vielä huomattavasti.

Toistaiseksi systeemi kadun ihmisen kannalta Suomessa pysyy kasassa - mutta vain niin kauan kuin pankki- yms. kortit toimivat ilman ongelmia. Paperirahasta tullee väistämättä harvinaista herkkua, koska sitä on yksinkertaisesti liian vähän.

 

Ääritapauksessa valtion/pankkien toimesta saatetaan asettaa paperirahalle nostorajoitukset (esim. 200 €/kk/nenä), kun jokapäiväisen kaupan yms. kannalta tilisiirrot (kortit) tulevat enemmän tai vähemmän ainoiksi hyväksytyiksi välineiksi.

Ja jos ostat paperirahalla, niin sinulle hyvitetään vaihtorahat tilisiirtona pankkiin. Tämän voisi tietenkin rikollisuuden rajoittamisen kannalta katsoa mukavaksi, mutta toisaalta taas yhteiskunnasta tulee hyvinkin äkkiä "iso veli valvoo" -makuinen.

Uh, ei kiva visio...

Kommentoi 

 


28.09.2008 00:00 |