FINANSSIMAAILMA HUUTAA "LIKVIDITEETTIÄ TARVITAAN" - MUTTA ONKO NÄIN?

Tähän laitan yhteenvetona vähän ajatuksia missä mennään ja miksi. Viisaammat osaavat varmasti löytää taas terminologiasta kommentoitavaa (keskustelupalstalle kiitos), mutta yritän laittaa riittävästi selitystä seuraavaan.

 

Jo kesällä alettiin ihmettelemään kuinka rahahanat kuivuivat maailmalla.

Siihen pikkuhiljaa valtiot/keskuspankit alkoivat tarjoamaan rahoitusta oletuksella, että kansainväliset pankit pistävät rahan eteenpäin saatuaan taseensa paremmalle tolalle.

Tilanteen kummallisuutta kuvaa se miten koko ajan olemme saaneet seurata samaa näytelmää: pankki ottaa rahaa, hetken aikaa ollaan hymyssä suin ja sitten todetaan, että juu-ei anneta lainaa ulos pankista.

 

Nyt pankit yms. ovat imeneet virallisesti jenkkilässä 350 Mrd US$a ja toinen puolisko on hyvää vauhtia menossa - samalla kaikkialla maailmassa keskuspankit/valtiot ovat antaneet maksusitoumuksia/lupauksia jo lähemmäs 10 bilj. US$n verran.

Yhtälössä taitaa olla jotain vialla...

 

Iso kysymys on, että aukeavatko rahahanat pankeista ulospäin antamalla niille lisää rahaa?

Tällä hetkellä asialle EI OLE MITÄÄN TAKEITA. Isot panksterit (Goldman Sachs, Citigroup, BoA, HSBC, RBS, Loyds jne.) vain sanovat, että antakaa rahaa ja kohta tilanne paranee. "Valitut" päättäjät toteavat "uskonhan minä sinun puheitasti" ja "pitää kertoa kansalle varovasti" sekä lopuksi antavat rahan.

Sama toiminta on nyt saavuttamassa UKssa huipun - Brown suorastaan lapioi rahaa pankkeihin - ja mitään ei tule ulos. Ja suoraan sanottuna 0%n korot ovat liian korkeita.

 

Seuraava kysymys onkin - onko pankeille likviditeettiongelma (käteisestä/digitaaleista pula) vai ovatko ne vararikossa?

Molemmat näyttävät oireiltaan äkkiseltään samalta (tarvitaan rahaa), mutta oikea hoitaminen vaatii täysin erilaisia ratkaisuja. Esimerkki: tehdas tuottaa tavaraa, mutta on panostanut laajentamiseen rajusti. Kun laskut laajentamisesta, tuotekehityksestä jne. tulevat, ongelmana on myydä tavaraa tarpeeksi nopeasti laskujen maksuun.

Klassinen likviditeettiongelma, johon lainalla päästään eteenpäin kun laajennusten parantunut tuotanto ja paremmat tuotteet alkavat vetämään. 

 

Sitä vastoin jos tavara ei mene kaupaksi (huonojen tuotteiden, laman, välistä vetämisen ja ennen kaikkea huonojen sijoitusten takia), niin lisärahan antaminen ei auta asiaa.

Pankkien toiminta puhuu jälkimmäisen puolesta - yksikään pankki ei halua paljastaa kirjanpitoaan päivänvalolle. Sitä vastoin rahaa pyydetään/vaaditaan, että koko ajan ovelle kasaantuvien laskujen maksu onnistuu - samalla kun pankkiholvit ovat tyhjääkin tyhjempiä.

 

Nyt sitten tuon mallitehtaamme jaloille saaminen rahaa työntämällä tapahtuu joko kun tehdasta on leikattu paloiksi ja myyty osia kunnes rahapula tasoittuu. Tai rahan antajalta (valtiot/keskuspankit) loppuu raha.

Tällä hetkellä pankit olisivat kovin tyytyväisiä mustiin pankkeihin, koska silloin ne saisivat siirrettyä käytettyjä vessapapereita muistuttavat "arvopaperinsa" veronmaksajan niskaan.

Mutta sen tapahtuminen edellyttäisi jompaa kumpaa vaihtoehtoa - nyt annettujen takuurahojen kasvua 100x tai "arvopaperien" realistista arvottamista - eli antamalla ne markkinoiden ostettavaksi/myytäväksi.

 

Jälkimmäinen kertoisi todella nopeasti papereiden hinnan olevan promilleja nyt puhutuista luvuista.

Ei kiva finanssimaailmalle, koska yli 90% maailman pankeista haihtuisi saman tien - ja globalisaatio olisi muisto vain maailmankaupan kutistuessa vielä entisestäänkin.

Ensimmäinen taas - tervetuloa maaorjuus kolmanteen sukupolveen... ja öljyn varassa ei sitä maataloutta enää kauan pyöritetä eli se on kädet-likaiseksi-kuten-keskiajalla -tie.

 

Derivatiiveista olen horissut monasti, samoin fraktionaalisesta pankkijärjestelmästä.

Molemmat ovat johtaneet siihen, että vedonlyöntikulttuuri sijoitusmaailmassa on kasvattanut niin uskomattoman kuplan (monet kohteet on aloitettu 1:100 sijoituksilla jne.), että sen puhjetessa (alkoi vuosi sitten) kukaan tai mikään ei ole turvassa.

Maailmalla EI OLE turvallisia pankkeja, koska kaikki ovat sidoksissa toisiinsa lainoitustensa, osakkeidensa, asiakkaidensa jne. kautta. Kysymys on milloin keskustan romahdus (New York-Lontoo etc.) heijastuu tänne periferiaan ja raha häviää kiertämästä.

Niin - en vastannut suoraan kysymykseen " onko pankeilla likviditeetiongelma vai vararikko", mutta ehkä mielipiteeni tuli tekstistä selväksi.

 

Luottamus on suuri kysymys tulevaisuuden kannalta. Jos jenkkilän rattiin hypännyt (työnnetty? haukuttavaksi valittu?) Obama ei pysty nopeasti kääntämään talousalan luottamusta toimien kannattavuuden puolelle, niin tästä sopasta ei nousta (kymmeniin?) vuosiin.

Luottamus edellyttäisi kirjanpidon aukaisua - kaikkialla. EUssa jotain yritetään, mutta kuinka käy? Tilanteen kehittymistä seuratessa näennäisesti hyvät valuutat (kaikkihan ovat fiat-valuuttoja tänä päivänä) jatkavat nousuaan.

 

Kommentoi 

 


21.01.2009 11:13 |