VIDEO PAIKALLISRAHAN ORGANISOIMISESTA

 

 

Videon alussa johdantona nykyisen rahanluontijärjestelmän kritiikkiä sekä koron olemuksen pohdiskelua. Toisella puoliskolla yksinkertainen esitys kuinka organisoida paikallisraha valtakunnan wirallisen valuutan rinnalle.

 

Sain palautetta videosta mukavasti usarin sivuilla (laitan tuonne "tärkeitä" tekstejäni satunnaisesti yleistä sparrausta varten"). Alla vähän poimintoja:

  • videolla esitetty järjestely paikallisrahan organisoinnissa tarkoittaisi itse asiassa 100%n varantojärjestelmää (parhaassa tapauksessa yli 100%n koska käytössä ovat nuo €uroiksi vaihtamisen kulut)
  • jos valtio, pankit tai isot firmat "imisivät" paikallisrahan itselleen kuvitellen tappavansa "tuohen", niin kaupunki /kunta hyötyisivät vaihtokurssin verran "tuohi" => € -vaihdon yhteydessä.
  • Jos em. tahot eivät vaihtaisi €uroiksi, niin kaupunki/ kunta ei menetä mitään, siirretään vain sopiva määrä €uroja syrjään ja lasketaan lisää "tuohta" liikkeelle. Syrjään siirretty summahan olisi ilman "tuohta" käytetty alun perinkin kaupungin/ kunnan normaaleihin kuluihin.
  • Käytännössähän "tuohen" vaihtoeurot olisivat esim. Suomen Pankin tilillä korkoa keräämässä eli sitäkin kautta kaupunki/ kunta hyötyisi.
  • "tuohen" ja wirallisen valuutan vaihtokurssit videolla ovat viitteellisiä. Samoin pitäisi päättää miten määritellään "paikallisuus" - eli kuka hyötyisi paremmasta vaihtokurssista (max henkilökunta tai liikevaihto [suosisivat pieniä yrityksiä]? yrityksen sijainti? jne.)
  • videon "tuohet" eivät "kallistu" kulkiessaan kuten vekselit helposti tekevät. Tämä siksi, että kuka suostuisi niistä maksamaan enemmän kun niillä on selvästi ilmoitettu, kiinteä vaihtokurssi valtakunnan valuuttaan jo?
  • paikallisrahan käyttö on vapaaehtoista. Yrityksen ei ole pakko vastaanottaa siis "tuohta", samoin asiakkaan ei ole pakko ottaa sitä vastaan kaupasta - tai palkkana. Alla kuitenkin pari laskelmaa, jotka voivat muuttaa molempien halukkuutta käyttää "tuohta".

 

Esimerkki 1: "paikallisfirma" saa tuohista 95% lunastuksen yhteydesssä. Oletetaan liikevaihdon kasvavan 10% => yritys hyötyy 0,95*1,10 = 1,045. Käteen siis 4,5% enemmän "tuohta" käyttämällä ("break-even" piste on 5,3%a eli liikevaihdon on kasvettava tuon verran ettei tule tappioita)

Esimerkki 2: "paikallinen" yritys antaa ihmisille vielä 5%n alennuksen "tuohella" tehdyistä maksusuorituksista. Oletetaan tämän kasvattavan liikevaihtoa 20%in alkuperäisestä => lasku kuten edellä 0,95*0,95*1,20 = 1,083. Käteen jää siis 8,3%a enemmän "tuohen" käytöllä ("break-even" piste on 10,8%a).

Järjestely suosii/ ohjaa ihmisiä paikallisten firmojen asiakkaiksi, koska paikallisilla yrityksillä "tuohen" käytöstä on enemmän etua (parempi "tuohen" vaihtokurssi) kuin isoilla, valtakunnallisilla ketjuilla.

 

Äkkiseltään järjestely kuulostaa aika hyvältä, eikö? Käytännön järjestelyissä tietenkin on myös kuluja "tuohen" käyttöönoton puolella, mutta tämä toiminee jälleen osoituksena, että AINA on vaihtoehtoja.

 

 

Lopuksi vielä videollakin mainitusta Sveitsin WIR-rahajärjestelmästä esitys. Valitettavasti ei kotimaan wirallisilla kielillä.

 


14.10.2011 16:27 |