SV_rss1
SV_rss2
Muutos2011

ALAKOHTAISET ARTIKKELIT

MITÄ MIETTII pien-SIJOITTAJA TALOUSMYRSKYN KESKELLÄ

Tällä hetkellä maailman finanssiala on pahimmassa myllerryksessä sitten 1930-luvun.

Päätä huimaa, kun yhden päivän rinta rottingilla nousukäyrä kääntyy seuraavan päivän syöksykierteeseen - ja taas toisinpäin heti kohta - vai olisiko vielä syvempi syöksy vuorossa?

 

Tällä hetkellä isojen sijoituspankkien ongelmien takia heilahtelu on nousemassa n-potenssiin, koska em. pankkien on yritettävä repiä voittoja kattamaan heidän sijoitussalkkuihin yhä nopeammassa tahdissa ilmestyviin "epävarmuus" -tekijöihin.

Miksi sitten media ja poliitikot kertovat, ettei tavan kansalaisen kannata panikoitua? Ja kenties myydä pieniä sijoituksiaan?

 

Lue lisää...

 
NYKYAIKAINEN PANKKIJÄRJESTELMÄ

Länsimainen pankkijärjestelmä on mielenkiintoinen systeemi.

Uskon että suurin osa pankeissatyöskentelevistä ihmisistäkään ei tiedosta seuraavassa selitettävän asian merkitystä ollenkaan. Käyn läpi perusteita, jotka ovat hyvin yksinkertaisia joskin vaikeita uskoa todeksi. Lisäksi kommentoin systeemin hyviä ja huonoja puolia.

 

Tällä hetkellä lähes kaikki kansainvälisen kaupan kannalta merkittävät pankit (poislukien islamilainen pankki, joka ei peri korkoa lainalle mutta ei myöskään anna korkoasijoituksille) perustuvat ns. fractional reserve -systeemiin.

Pankeilla on reservivaatimukset eli pankilla pitää olla tietyn prosentin verran "tavaraa" (talletuksia, sijoituksia, fyysistä omaisuutta jne.) takaamassa myöntämiään lainoja. Esimerkkinä käytämme 10%:a, joka on "tavallinen" luku.

Periaatteena on, että kun asiakas sijoittaa pankkiin palkkapäivänään 1000 valuuttayksikköä, niin pankki pitää reservivaatimuksen verran sijoitusta itsellään ja VOI lainata loput eteenpäin. Seuraavassa taulukossa näemme miten systeemi ruokkii itseään ja pitää sisällään valtavasti ilmaa.

 

FRbank

Kuva 1: Fractional reserve -systeemiin sijoitetun talletuksen monistuminen sykleissä N-kertaa kun reservivaatimus on 10%.


Lue lisää...

 

MITÄ RAAKAÖLJYSTÄ SAADAAN?

Yhdestä tynnyristä raakaöljyä saadaan monenlaisia tuotteita. Oheisen kuvan raakaöljyn 42 gallonasta on saatu 44 gallonaa lopputuotteita.

Tämä on mahdollista kun hiiliketjuja pätkitään, jolloin nestetilavuus kasvaa (vrt. popcorn mikroaaltouunissa). Karkeasti voi arvioida, että bensiiniä saadaan n. puolet ja diesel'iä n. neljännes raakaöljystä.

 


 

Lue lisää...

 

EXPORT LAND MODEL (öljyn tuottajamaa -malli)

Vuoden 2006 alussa teksasilainen, Jeffrey J. Brown (kaveri löytyy nimimerkillä "westexas") esitteli ELM:in theoildrum'in sivuilla. Se perustui aikaisempaan Matt Simmons'in ja Kenneth Deffeyes'in työhön ja julkaisuihin.

 

ELM on kuvitteellinen öljyn tuottajamaa, joka saavuttaa tuotantohuippunsa 2 miljoonaa tynnyriä päivässä (mtp). Samaan aikaan maa kuluttaa 1 mtp maan sisäisillä markkinoilla eli oman maan kansalaiset nauttivat myös öljyntuotannosta (Kuva 1).

ELM'in kuvitteellisen maan öljyn tuotanto lähtee tasaiseen laskuun 5%/v:ssa, mutta maan sisäinen kulutus jatkaa kasvua 2.5%/v:ssa (väestö kasvaa, öljytulot parantavat elintasoa jolloin kulutus kasvaa jne.).

 

Seurauksena tuotannon tippumisesta ja kulutuksen kasvusta on, että maasta ulos myytävän öljyn määrä laskee hyvin nopeasti (keskimäärin -11%/v) ja loppuu yhdeksässä vuodessa. ÖLJYN TUOTANTO EI SIIS MENE NOLLAAN, MUTTA ULKOPUOLISET OSTAJAT JÄÄVÄT ILMAN VUONNA 9.

Aikaisemmasta öljyn tuottajasta tulee öljyn ostaja, jos maan sisäinen kulutus ei lähde tuotannon mukaiseen laskuun vuonna 9.

ELM

Kuva 1. Kuvitteellinen öljyn tuottajamaa, jonka maksimituotanto on 2 mtp ja maan sisäinen kulutus on tuolloin 1 mtp. Kun tuotanto laskee 5%/v ja sisäinen kulutus kasvaa 2.5%/v, niin yhdeksän vuoden jälkeen maa ei myy yhtään öljystään ulkomaille. Lähde: theoildrum


Lue lisää...

 

*

SamassaVeneessä.info Naamakirjassa
SamassaVeneessä.info YouTubessa
SamassaVeneessä.info Twitterissä
Anna palautetta sivuista
Kerro ystäville sivuista