Savon Sanomissa hieman mukailtuna julkaistu juttu. Valitettava kirjoitusvirhe tuossa julkaistussa versiossa, tekstin lopussa minä ennakoin USAn TULEVAA talvea ja painovirhepaholainen puhuu VIIME talvesta.

 

ENERGIA JA TALOUS, SIAMILAISET KAKSOSET

Ekonomien ja poliitikkojen suusta kuulemme koko ajan - kasvu, Kasvu, KASVU! Se ei vain onnistu loputtomiin, esim. nykyisellä väestönkasvulla 750 vuoden päästä ihmisiä on 1/m2 (toisaalta sehän ei ole MEIDÄN ongelma).

Raaka-ainevarannot ilmoitetaan "riittävät X vuodeksi nykyisellä kulutuksella". Mutta, mutta - talouden kasvu = kulutuksen kasvu. Yhtälöissä taitaa olla vikaa. Ihmisen peruslaiskuus on myös iso ongelma - isot, helpot ja poliittisesti turvalliset esiintymät käytetään aina ensin.

Mitä sitten kun ne loppuvat?

 

Vallitsevaa talousmyllerrystä voi pitää myös energian kallistumisen seurauksena.

Miksi siis OPEC ilmoitti tuotannon leikkauksista? A) laman takia kysyntä laskee, joten yritetäänkö hinnat pitää ylhäällä? Vai B) OPEC'n jäsenistä monella tuotanto on laskussa ja "leikkaukset" ovat verhona kutistuvalle tuotannolle.

Mitä ilmeisimmin öljyntuotanto onkin saavuttamassa maksimaalisen kapasiteetin (Jorma Ollilakin myönsi saman YLEn TV-lähetyksessä 24.9.). Öljy ei lopu, mutta tuotanto laskee (peak oil).

 

Valitettavasti öljy ei ole ainoa, jonka hinta, kulutus ja tuotanto ovat murroksessa.

Kiinasta (yksi suurimpia hiilen tuottajia) tuli viime vuonna hiilen netto-ostaja. Etelä-Afrikassa (merkittävä hiilen tuottaja) raaka-ainetuotanto kompastelee jne. jne. Ainoastaan USA ja Australia ovat kyenneet kasvattamaan hiilen tuotantoaan viime vuosina, mutta kuinka kauan?

Kaasun ja uraanin tuotannot rimpuilevat nekin kautta maailman. Kun kokonaisenergiasta uusiutuvat ovat prosentin pari, niin niiden osuuden kasvatus vaatii muutakin kuin energiansäästölamppuja.

 

Talousongelmat ja energian tuotanto

Jenkkilän asuntoluottokriisi on ensimmäinen pankkien komerosta paljastunut luuranko. Englannissa asuntojen hinnat kolminkertaistuivat kun ne USAssa "vain" kaksinkertaistuivat. Euroopassa asuntojen hinnoilla on vain yksi suunta, sillä esim. Espanjassa rakennettiin 2,5 milj. asuntoa 2005-07 ja niistä puolet on myymättä.

Tämä on vasta esimakua tulevasta (kuva 1). USAn asuntolainoihin perustuvat subprime-johdannaiset (maalaisjärjellä ”vedonlyöntejä”) ovat ”vain” murto-osa muista derivatiiveista. Juuri kaatunut AIG (maailman suurin vakuutusyhtiö) vakuutti 62 bilj. (1012) US$'n luotto-johdannaiset (CDS, credit default swaps).

 

Kaikkiaan liikkeellä on jopa 1000 bilj. US$'n verran aakkos-derivatiiveja, jotka ovat pystyssä vaivoin.

Viime viikolla pelkästään USAn pörssissä haihtui biljoonia US$'ita yksittäisinä päivinä. Yksi 700 Mrd (109) US$'n apupaketti ei tunnu missään - varsinkin kun viime viikolla julkistettiin apupaketin venyvän ainakin 2,3 bilj. US$'ksi.

Euroopassa apupaketit ovat vielä uskomattomampia: Saksan ja Ranskan paketit vastaavat neljännestä niiden BKT'sta, pienemmistä maista puhumattakaan. Talven pörssiennuste: taivaan täydeltä tippuvia pankkeja, kylmää kyytiä ja miljoonia työttömiä.

 

CDSt

Mitä tämä tarkoittaa energian kannalta? Rahahanojen tyrehtyminen viivästyttää uusien energialähteiden käyttöönottoa. Miksi panostaa niihin, kun "fossiiliset (4/5 maailman energiasta) ovat halpoja" (laman takia)? Tosin viisi vuotta sitten moni olisi ollut eri mieltä halvasta.

Todellinen energiaongelma tulee nopeasti vastaan JOS lamasta päästään irti (kuva 2). Energian kysyntä (=talous) kasvaa ja saavuttaa fossiilisten maksimaalisen tuotannon nopeasti ja alempana kuin aikaisemmin.

Seurauksena on nopea energian kallistuminen ja taantuma/lama, joka tiputtaa fossiilisten hinnan taas alas. Syklit jatkuvat JOS ei löydetä vaihtoehtoista ja HALPAA energiaa fossiilisten tilalle.

 

EvsH

 

Mitä jatkossa?

Kokonaissysteemi on herkkä pienillekin katkoksille (Espanja kesäkuussa ja USA TÄNÄ talvena). Energia/talousongelmat vaatisivatkin nyt pitkäjänteisiä ja kipeitäkin ratkaisuja, mutta demokratia suosii "leipää ja sirkushuveja" tarjoavia ehdokkaita.

Odotettavissa onkin lähinnä lyhyen tähtäimen ratkaisuja (polttoaineveron lasku yms.). Yksilön halut ja tarpeet on miettittävä itse, sillä kulutusyhteiskunta ei ehkä annakaan "oikeita" signaaleja. Mistä luopuisit varmistaaksesi itsellesi tulevaisuudessa pehmeän laskun?

 

Nykyaikainen maatalous käyttää valtavasti öljyperäistä energiaa. Monissa arvioissa 1 J ruokaa sisältää 10 J tuotantopuolella (istutus, kastelu, lannoitus, hyönteistorjunta, keräys, kuljetus, prosessointi, pakkaus ja valmistus). Kasvipuutarha, leipominen ja metsän herkut pitäisikin ottaa pysyväisharrastuksiksi.

Globalisaatio ottaa armotta kuonoonsa ja ilmastonmuutos unohdetaan talousongelmien laajentuessa. Euron ongelmia lisää myös Euroopan luonnonvarojen kuivuminen.

Lyhyellä tähtäimellä (5v?) finanssiongelmat piilottavat resurssipulan, mutta se on vähän kuin hai merenpinnan alla. Ja eteenpäin olisi uitava.

 

Kommentoi 

 


20.10.2008 00:00 | Tulosta