Teksti on julkaistu lyhenneltynä Kalevan yleisöosastolla 13.1.2009 ja sellaisenaan Karjalaisessa 13.1.2009.

 

MIHIN MENEVÄT TALOUS JA ENERGIA 2009?

Talousvuosi 2008 oli järkyttävä ja pörssit tulivat maailmalla alas 35-75%. 

Pörsseistä, eläkerahastoista, kiinteistöistä ja hyödykkeistä (öljy yms.) on haihtunut eri arvioiden mukaan 60 bilj. (1012) US$ kuluneena vuonna. Maailman valtioiden ja keskuspankkien talouspönkitykset yläkanttiin laskien ovat ehkä 10 bilj. US$.

 

Valitettavasti pörssimaailman ulkopuolella pyörivät myös (varovasti arvioiden 500 bilj. US$n) aakkosderivatiivit, jotka ovat tuomittuja haihtumaan taivaan tuuliin.

Yhteenlaskettuna noista ei ainakaan minun laskutaidolla saada inflaatiota (kierrossa olevan rahan määrän kasvua) aikaiseksi. Suurempi LamaTM onkin julkistamista vailla oleva tosiasia.

 

Öljyn huippuhinta alkuvuodesta on ymmärrettävissä spekuloinnin ajamana ja öljyntuotannon huipun saavuttamisena. Superlaman käynnistyminen kesästä alkaen painaa kuitenkin hintoja vääjäämättä alas kulutuksen romahtaessa. Toinen hinnanlaskun syy on OPEC.

Puheissa OPEC leikkaa rajusti, mutta useimmille tuottajamaille öljy on ainoa tulonlähde. Yksittäiset maat maksimoivatkin tuotantoaan paikatakseen budjettejaan, jotka on tehty 80 US$ tynnyrihinnan perusteella.

Kun maiden väestöt kasvavat nopeasti, soraäänten sammuttamiseen pitäisi tarjota hyvinvointia – ja tuollapäin maailmaa kauniit puheet eivät kauas kanna. Öljyn ylituotanto kysyntään nähden tietenkin painaa hintoja alas – joka kannustaa kasvattamaan tuotantoa ja sykli on valmis. Kohta saamme todistaa OPECin hajoamista kun jäsenmaiden toiminta paljastuu.

 

Energian kannalta korkeat hinnat kannustivat säästämään ja lisäämään uusiutuvia lähteitä. Nyt molemmat ovat vain allekirjoittaneen kaltaisten hihhulien toiveajattelua.

Nykymaailman jatkumisen kannalta pahinta on, että Superlama siirtää öljyntuotannon jatkumista varmistavia projekteja vuosien päähän. Esim. Brasilian öljylöydöksen tuotanto viivästyy, koska tuotanto edellyttäisi 80-120 US$ tynnyrihinnan.

 

Kysynnän lasku piilottaa tuotannon laskua – ja energiakriisistä ei osata edes puhua. Kun kysyntä joskus tasoittuu ja tuotanto jatkaa laskuaan, niin öljynhinta nousee nopeasti.

Silloin uusien projektien käynnistäminen tulee olemaan todella tuskaista. Perinteisesti puhutaan 5-10 vuodesta täystuotannon saavuttamiseksi.

 

Globalisaation romahduksesta kertoo BDI (Baltic Dry Index, laivaliikenteen käyttöaste). Kesän 2008 huipusta romahdus on 95% (kuva). Jos joku kuvittelee, että ulkomaan vienti pelastaa tulevassa talousmyrskyssä, niin hän on melkoinen unelmoija.

Venäjän ja Saksan vaikeudet ovat esimakua tulevasta. Viennin nostamisyritykset ovatkin 99-varmasti tuomittuja. Nyt pitäisikin panostaa sisäiseen infrastruktuuriin – ja se ei todellakaan tarkoita uusia teitä.

 

Kun USA kurahtaa Suurempaan LamaanTM, heidän suurin ”käyttörojun” tuottaja, Kiina, on isoissa vaikeuksissa. Kiinassa on totuttu vuosia 10-15% kasvuun ja kaikki on laskettu saman varaan. Mitä sitten jos/kun maan talouden kasvu menee tänä vuonna nollaan?

Kiinassa on nyt jo kymmeniä miljoonia työttömiä kun kymmeniä tuhansia tehtaita on suljettu. Yhden lapsen perhepolitiikasta huolimatta työmarkkinoille tulee vuosittain miljoonia uusia työnhakijoita – ja kaikille on vuosia luvattu länsimaista elintasoa.

Nopeasti kasvava työttömyys korruptoituneen hallituksen kanssa onkin kuin tulen tarjoamista ruutitynnyriin.

 

Jos kuka huokailee 2008 ankeutta pörsseissä ja työelämässä, niin 2009 tulee olemaan erittäin todennäköisesti jotain aivan ennenkuulumatonta. Päättävissä asemissa olevien ratkaisut tulevat valitettavan todennäköisesti olemaan syvempään kurimukseen johtavia. Historiaa lukeneille 1930- ja 1870-luvun Lamat ovat pysäyttäviä.

 

Pahoin pelkään, että tänä keväänä tulemme näkemään ”kaiken-pelastavan” käännöksen pörsseissä – ja sitten ”kaiken-toivon-murskaavan” romahduksen. Seurauksena on pelkästään länsimaissa kymmeniä miljoonia työttömiä – jo tänä vuonna.

Kreikan ja Thaimaan kaltaiset rytinät kiihtyvät ja laajenevat – myös Euroopassa. Jos hallitus, pankit, työnantajat ja ammattiliitot eivät jousta juoksuhaudoistaan, niin yhteiskunnan pystyssä pysyminen myös Suomessa on koetuksella.

 

Ympäristölle olemme jo kollektiivisesti sanomassa hei-heitä, sillä hiilestä on tulossa ratkaisu kaikkialla. Mutta sekin loppuu – ja paljon aikaisemmin kuin useimmat uskovat. Eihän öljyn tuotanto-ongelmiakaan haluta myöntää.

Oletko sinä valmis siirtymään julkisten kulkuvälineiden käyttöön – vai odotatko työttömyyden pakottavan sinut siihen? Niin, ja lentoliikenteen varaan rakennetut matkailukohteet ovat pian muisto vain.

 

BDI2010June

Kuvalähde: Paksu vihreä on 200päivän keskiarvo ja sininen jokapäiväinen arvo. Järkyttävää seurattavaa (huom. 2009 vuoden käppyrä on hukkunut, mutta 2010 kesäkuun vastaava kertoo paljon).


Kommentoi 

 


19.01.2009 10:40 | Tulosta