Teksti tarjottu Savon Sanomille viikolla 31/2008

 

ENERGIASTA JA TALOUDESTA

Talouden käsitteistä

Inflaatio tarkoittaa kierrossa olevan rahamäärän kasvua, jolloin hinnat nousevat (enemmän rahaa jahtaa samaa tavaramäärää). Palkannostovaatimukset ovatkin seurausta hintojen noususta.

On myös huomattava, että KAIKKI nykyiset valuutat ovat ns. fiat-valuuttoja ja arvottuvat vain toisiinsa nähden. Siten valtioille kiusaus printata paperia on suuri, kun ei tarvita mitään takaamaan kiertoon laskettua paperia.

Paperirahaa on kierrossa vähän, mutta digitaalirahaa senkin edestä. Kun palkansaaja laittaa tililleen 1000 €, voi pankki lainata 9000 € (reservivaatimus 10%). Tuo 9000 € on maksettava korkoineen takaisin ja voi toimia takauksena arvopapereille.

Jokaista voitto-oletusta voi käyttää takauksena uudelle sijoitukselle ja digitaalin kasvu vain kiihtyy. Lopulta kukaan ei tiedä mikä/kuka takaa mitäkin. Maailman BKT on 50 bilj. (1012) US$, mutta johdannaisia yms. on 1000 bilj. US$ ja paperirahaa vain pari kolme bilj. US$.

 

Paperia ja digitaalia pidetään samana, mutta digitaalit voivat hävitä silmänräpäyksessä. Systeemin suunta onkin deflaatio eli kierrossa olevan rahan (paperi+digitaali) väheneminen inflaatiopuheista huolimatta. Kun "arvopaperit" romahtavat (Bearn Sterns'in osake tipahti 99% vuodessa), jäljelle jää vain velkaa. Jos firmalle ei ole ostajaa, niin velkakin häviää.

 

Talouden näkymiä

USAssa seuraavia vararikosta ilmoittavia yhtiöitä lienevät mm. Goldman Sachs, Lehman, Citigroup, General Motors jne. lentoyhtiöistä ja osavaltioista puhumattakaan (kulutus ja verotulot romahtamassa).

USAssa liittovaltiolla on velkaa 9 bilj. US$, kuluttajilla 12 bilj. US$ sekä sosiaaliturva jne. ovat miinuksella 50 - 60 bilj. US$, kun USAn BKT on 15 bilj. US$. Euroalueella yksilöt ja valtiot taiteilevat pahenevien lainaongelmien kanssa. Euroopan tilannetta ei paranna myöskään alueen resurssipula.

 

Luottokriisissä ostohalut häviävät, raha ei kierrä ja talous pysähtyy. Sijoituspankit pysyvät pystyssä nyt vain lainaamalla keskuspankeilta. Alkuvuodesta Suomen eläkerahastot hukkasivat jo 6 miljardia € (90-luvun pankkikriisin luokkaa), mutta jatkavat peliä.

Viimeisen 3 kk:n aikana raha on virrannut hyödykkeisiin, jolloin hintojen kohoaminen vain kiihtyy. Mielikuvitus- ja reaalimaailman eroamisesta kertovat myös osakkeiden arvonnousut yhtiöiden julkaistessa odotettua pienempiä tappioita.

 

Vallitsevan systeemin ongelmia

Nykyaikainen maatalous käyttää valtavasti öljyperäistä energiaa. Monissa arvioissa 1 J ruokaa sisältää 10 J tuotantopuolella (istutus, kastelu, lannoitus, hyönteistorjunta, keräys, kuljetus, prosessointi, pakkaus ja valmistus). Öljyn hinta näkyy polttoaineissa 3 - 6 kk viiveellä varastojen takia, mutta muilla aloilla vasta 6 - 24 kk myöhemmin.

Öljyn hinnannousu vaikuttaa hurjalta, mutta sen vaikutukset ovat pientä verrattuna asuntomarkkinoiden romahtamiseen. Vuoden 2000 jälkeen asuntojen hinnat tuplaantuivat USAssa mutta kolminkertaistuivat Englannissa USAssa moni 500 000 US$ talon hinta putosi 400 000:en parissa vuodessa. Kuka ajaa autoa 100 000:lla kahdessa vuodessa?

 

Englannissa miljoonat käyttävät pikalainoja ja luottokortteja asuntonsa maksuihin. Rohkeimmat arvioivatkin asuntojen hintojen monin paikoin tippuvan 75-90% huipustaan. Englannin talouden romahdus on vain ajan kysymys nyt kun Pohjanmeren öljytulot kuivuvat.

Itä-Euroopassakin hinnat karkasivat taivaisiin ja Välimeren valtiot ovat silmiään myöten veloissa. Lähitulevaisuus on siis kriittinen EUlle ja eurolle: maksavatko taloudellisesti hillitymmät Saksa ja pohjoismaat muiden holtittomuudet?

Kokonaissysteemi on herkkä pienillekin katkoksille (Espanja kesäkuussa). Valitettavasti vain lyhyen tähtäimen ratkaisuja (polttoaineveron lasku jne.) esitetään, jotka eivät poista taustalla olevia ongelmia mihinkään. Vaihtoehtona on lama, jolloin hinnat EHKÄ tippuvat. Talouden heikkeneminen johtaa helposti reaalitulojen tippumiseen ja yksilön kannalta hintojen nousuun.

 

Mitä tehdä?

Suomessa olemme suht. vahvoilla, mutta omavaraisuutta pitäisi lisätä huomattavasti. Siilinjärven fosforikaivos ja Vuotoksen tekoallas noussevat tulevaisuudessa keskusteluun.

Yksilön on otettava itseään niskasta kiinni. Ei autoa/venettä/etelänmatkaa jne. vaan polkupyörä/kasvipuutarha/kotimaanmatkailu ja säästäminen vaihtoehdoiksi.

Asioiden arvotus energiankulutuksen kautta on väistämätöntä. Vaihtoehtona on kuljetusten keskittäminen juniin, jolloin autokuljetukset toimisivat rautatieasemilta käsin. Kaukolämpöverkon laajentaminen olisi myös syytä aktivoida.

 

Talouden heikentyessä romukoppaan lentänevät ilmaston muutoksen torjunta, luonnonsuojelu ja kehitysapukin. Em. ajatukset ovat ehkä vaikeita sulattaa, mutta "pää pensaaseen, tilanne kohta paranee" ajattelu ei nyt toimi.

Esim. vuoden 1929 jälkeen USAn BKT painui alhaisimmilleen vasta 1933 ja ylitti 1929 tason vasta toisen maailmansodan myötä. Suomalainen helposti ajattelee käyttävänsä metsää, mutta kuluttamamme öljyn (220 000 tynnyriä/vrk) sisältämä energiamäärä on valtava.

 

Talouden jähmettyminen on lähiajan ongelma, mutta aikaisemmin lamoista on noustu yltäkylläisen energian avulla. Väestömäärä ja kehittyneiden maiden tottumukset huolehtivat siitä että oleelliset asiat eivät helposti halpene. Mainoksista poiketen uusin iPod, auto tai käsilaukku eivät ole elintärkeitä.

 

Kommentoi 

 


18.09.2008 00:00 |