KOKOOMUKSEN YRITYSPOLITIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Tämä on tuolta usarin blogauksista poimittu helmi, Timpalta tämä käy.

Kokoomuslaiset vaikuttajat ovat tuoneet viikolla aktiivisesti esille perusagendaansa (mm. Harri Jaskari, Petteri Järvinen ja  S-J Pietikäinen), missä peräänkuulutetaan kasvua ja tuottavia investointeja.

Koska he eivät itsekään tunnu ymmärtävän kehityskulkua, saati sitten sen seurauksia, on syytä avata asiaa käytännöllisestä näkökulmasta. Kirjoitus ei pyrikään olemaan eksakti, mutta auttaa hahmottamaan muutoksia yrityskulttuurissa ja pohtimaan sen vaikutuksia.

 

Palataan takaisin 80-luvulle ja perustetaan energia-alan yritys nimeltä Vorttumi Oy. Yritys tuottaa sähköenergiaa vesivoimalla, mikä teknisesti on melko yksinkertaista mutta vaatii suurehkon alkupääoman.

Silloin pääoma haettiin sijoittajilta, jotka odottivat vastikkeeksi rahalleen osinkotuottoa so. haluavat osuuden muiden suorittamasta työstä. Tuolloin sijoittajat olivat yleensä kotimaisia instituutioita ja yksityishenkilöitä. Vakaata osinkotuottoa pidettiin turvallisena, joskaan ei kovin tuottoisana.

 

Sitten täytyy mennä tuloslaskelman ja taseen alkeet, jotta ymmärtäisimme mistä on kyse.

Tilikaudella 1985 Vorttumi myy sähköä asiakkailleen 1 miljoonalla markalla (todellisuudessa asiakkaat maksoivat 1,22 miljoonaa, koska Vorttumi keräsi alvit valtiolle). Tämä 1 milj. on siis kokonaismyynti eli liikevaihto.

Sitten kulut.

 

Ainekäyttöä ei juuri ole, koska vesi valuu ilmaiseksi läpi voimalan turbiinista. Oletetaan että voimalan ja verkon ylläpitoon meni 100 000 mk. Valvomohenkilöstön ja verkon kunnossapidon henkilöstökulut (muuttuvat palkat) olivat 200 000 mk. Tuohon aikaan käytettiin vähän ostopalveluja ja henkilökuntaa oli suhteellisen paljon. Tässä vaiheessa myyntikatteeksi kutsuttua rahaa on jäljellä 700 000 mk.

Yritykselle koituu yleiskuluja, jotka ovat olemassa myyntivolyymista riippumatta. Nämä liittyvät pääasiassa yrityksen hallintoon ja markkinointiin, sisältäen johdon ja toimihenkilöiden palkat, yhteensä 200 000 mk. Jää käyttökatetta 500 000 mk.

 

Yritys on käyttänyt voimalainvestointiin 1 milj. mk, joka on kirjattu taseeseen. Tästä tehdään ennakoitua kulumista vastaavat poistot, 20 %, eli 200 000 mk. Tämä laskennallinen kuluerä vähennetään tuloksesta ennen veroja, samoin korkomenot, jos yrityksellä olisi korollista velkaa.

Yritykselle siis tulee maksettavaksi jäljellä olevasta 300 000 mk:n tuloksesta veroa 28 %, eli 84 000 mk.

 

Vorttumin kassaan jää siis verojen jälkeen liiketulos 216 000 mk, joka siirtyy taseeseen tilikauden voittona. Sen lisäksi kassassa on poistoja vastaava erä 200 000 mk, jota ei maksettu mihinkään, eli nyt Vorttumin hallitus päättää, jakaako se tuon summan (416 000 mk) osinkoina sijoittajille vai käyttääkö uusiin investointeihin.

Yleensä molempia. Oletetaan että yritys jakoi osinkoa 100 000 mk ja jätti kassaan 316 000 investointeja ja käyttöpääomaa varten.

Tähän saakka kaikki hyvin. Ihmiset ovat saaneet sähköä, työntekijät palkkansa ja sijoittajat osinkonsa. Hyvin moni kuvittelee, että näinhän se asia on edelleen. Juuri enempää ei voisi olla väärässä.

 

Jos tähän olisi otettu mukaan muu ulkopuolinen rahoittaja eli pankki, oltaisiin saatu korkojen muodossa se elementti, joka vaatii jatkuvaa talouskasvua. Pankkiin pitää palauttaa aina enemmän mitä sieltä on lainannut.

Koska kaikki hallitukset ovat aina vannoneet talouskasvun nimiin, on myös Vorttumin kasvettava pärjätäkseen kilpailussa. Koska kaikki kosket on rakennettu, sen ainoa mahdollisuus myydä lisää vesivoimaa on ostaa joku kilpailija.

 

Kukaan ei myy kannattavaa toimintaa halvalla, joten Vorttumi päättää maksaa reipasta ylihintaa. Saahan se raivattua kilpailijan samalla tieltään ja kilpailun puuttuessa asiakkaita voidaan kiristää maksamaan sähköstään korkeampaa hintaa. Vorttumi jatkaa näiden yritysostojen tiellä 90-luvun ja siitä tulee Suomen suurin ja kaunein.

Vorttumin kasvaessa markkinat on vapautettu ja muiden työllä ansaitsevat sijoittajat haluavat parempia tuottoja. Siispä kehitetään välineitä, missä voidaan lyödä vetoa yritysten kurssikehityksestä ja tuloksentekokyvystä. Vorttumi aikoo olla tässä paras, joten se alkaa parantaa tulostaan pala kerrallaan.

 

1. Se ostaa kaikki myynnissä olevat kilpailijat, saavuttaa lähes monopolin ja nostaa hintoja.

  • asiakkaat ovat tyytymättömiä laskun kasvaessa
  • sijoittajat ovat tyytyväisiä ja kurssi nousee
  • tuloksen kasvaessa yritys maksaa palkkoja lisää, onhan se aiheuttanut inflaation kohonneella sähkön hinnalla ja työntekijätkin haluavat osallisiksi tuotosta.
  • poliitikot kehuvat yritystä työllistäjänä ja veronmaksajana

 

2. Yritys ei voi lopettaa tuloksensa parantamista tähän, koska sijoittajat odottavat lisää. Nyt keinona on kulujen karsiminen (ja hinnan nosto, koska on satanut niin vähän). Lisätään automaatiota ja vähennetään työntekijöitä.

  • asiakkaat ovat vielä tyytymättömämpiä hintoihin
  • sijoittajat ovat vielä tyytyväisempiä
  • yritykseen jääneet työntekijät ovat tyytyväisiä palkkojen nousuun, jonka mahdollisti kaverien poispotkiminen
  • yhteiskunta maksaa työttömät verovaroista ja kehuu dynaamista yritystä

 

3. Tähän ei voi lopettaa, koska sijoittajat odottavat lisää. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt edellyttävät työntekijöiden karsimista lisää, ei niille istumisesta makseta. Sähköverkon kunnossapito minimoidaan ja työ teetetään alihankkijalla, joka kantaa riskit, jos jotain menee pieleen.

  • nyt asiakas maksaa myös sähkökatkoista ja on vielä tyytymättömämpi
  • sijoittajat ovat tyytyväisiä ja kurssi nousee
  • yrityksessä on enää välttämätön käyttöhenkilöstö, joka on tyytyväinen, että fudut ei sattuneet omalle kohdalle. Kavereita koulutetaan lähihoitajiksi.
  • Poliitikot: tarvitsemme lisää tällaisia tuloksekkaita kasvuyrityksiä

 

4. Sijoittajat haluavat lisää, mutta kuluja ei voida karsia enää ja kaikki perinteiset keinot on käytetty loppuun. Energiamarkkinat ovat kyllästyneet, mistä lisää tulosta? Aletaan sijoittamaan kertynyttä pääomaa kehittyville markkinoille. Tällä tienataan hemmetin hyvin, eikä tarvitse välittää tuotannosta lainkaan. Vapaita pääomia kierrätetään korkomarkkinoilla.

  • asiakkaat huokaisevat, hinta ei noussut tällä kertaa. Väärin. Sähkön hinta ei noussut, mutta yrityksen tulo mukaan vedonlyöntimarkkinoille nosti hänen kaikkien muiden hyödykkeidensä hintaa
  • sijoittajat ovat hiukan tyytymättömiä ja kurssi heiluu
  • alihankkijat ovat erittäin huolissaan, yrityksen palkkamenot ovat lähes puhtaasti kiinteitä ja johtoa palkitsevia
  • poliitikot: tarvitsemme korvaavia investointeja ja uusia työpaikkoja. Niinpä. Kukaan järkevä ei investoi, koska ostovoima on spekuloimalla romutettu.

 

5. Vorttumi myy laiminlyödyn jakeluverkon valtiolle, eli veronmaksajille. Olisihan kohtuutonta, että tulos heikkenisi kunnossapitorästien vuoksi. Kehitetään hiilidioksidivero, jotta kilpailijat joutuvat mahdollisimman ahtaalle. Verkon käyttöä rajoitetaan, jotta hajautetut energiaratkaisut eivät pääse pilaamaan hyvää bisnestä (poliittinen lobbaus). Markkinointiosasto kehittää perusliiketoiminnan ympärille pilipali-sovelluksia, joita ilman asiakas ei voi elää. Laskutus ja asiakaspalvelu ulkoistetaan tahoille, jotka niistä eivät mitään ymmärrä. Pääasia että on halpaa.

  • lähes kaikki ovat tyytymättömiä, mutta eivät uskalla sanoa sitä ääneen. Too big to fail.
  • alihankkijat aloittavat yt-neuvottelut
  • poliitikot: tarvitsemme kasvua, jotta selviämme haasteista (ovat sillä aikaa pitäneet verovaroilla koko korttitaloa pystyssä. Jos kasvu loppuu, korttitalo sortuu)

 

6. Tyhjiin kupatun Vorttumin johto siirtyy ansaitulle eläkkeelle. He ovat kantaneet raskaan taakan vastentahtoisen yhteiskunnan ylläpitämisessä.

 

Näitä vorttumeja on tänään maailma täyteen. Pankit ovat sotkeentuneet yritysten ja sijoittajien väliin ja kehittäneet mitä mielikuvituksellisimpia välineitä vetääkseen välistä sekä voittaneilta että hävinneiltä vedonlyöjiltä. Myyvätpä vielä vakuutuksia tappioiden varalta. Kukaan ei tiedä, mitä kenenkin todelliset vastuut ovat ja niitä on myyty ristiin rastiin.

Tämän olemme saavuttaneet markkinoiden vapauttamisella. Miten ratkaiset tilanteen, jos olet poliitikon housuissa? Ota huomioon, että sinulla ei ole enää valtuuksia ratkaista asiaa kansallisesti, vaan siitä on neuvoteltava EU-parlamentissa, missä lähes kaikki poliitikot ovat tehneet samat virheet. Miten tämä todellisuus suhtautuu kokoomuslaisten puheisiin ja tekoihin???

 

Kokoomuslaisten mielestä yhteiskunnan loinen on Kelasta 25 euroa päivässä (-verot) nostava pitkäaikaistyötön, jonka elättäminen tulee todella kalliiksi.

Sen sijaan 600 000 € vuodessa ansaitsevan toimarin elättäminen on halpaa lystiä, maksetaanhan tuohon firman tililtä sossukulujakin liki 300 000 ja verot päälle. Myös nämä rahat on suurimmaksi osaksi sijoitettu vedonlyöntijärjestelmään (ja asiakashintoihin).

Mitä jos se sortuu? Onhan se nyt prkl.., jos joku on niin veltto, että kieltäytyy hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta. Parasiitti. Ali-ihminen. Luuseri. Perseilijä. Kommari.

 

Timo Isosaari, Maaseutuyrityskonsultti, Nokia

Alkuperäinen teksti täällä.

 

Pari mietittävää poimintaa usarin lukijakommenteista:

  • "Liberaali pääoma on kaikkialla vaatinut tuekseen väkivaltakoneiston toteuttaakseen haaveensa." - Eiliseen perustuslain muutokseen (21.10.2011) sisältyi myös muutoksia poikkeustilalainsäädäntöön. Täst'edes poikkeustila saadaan voimaan entistä helpommin ja poikkeustilan aikana voidaan perusoikeuksia rikkoa entistä laajemmin. Ja, aivan oikein, ääneenlausuttuna perusteluna on lainsäädännön yhtenäistäminen muun maailman kanssa.

  • US ei ole nostanut tätä ylös, vaikka kirjoittajan nimi ja naama ovat oikein. Poliittisesti korrektit nomenklatuuraa myötäilevät ja kansaa syyllistävät Harri Jaskarin (kok), Iivi Anna Masson (kok) ja Petteri Järvisen (espoo) puheenvuorot siellä paistattelevat...

 


 

Kommentti: tällaiset tekstit kyllä riisuvat nykyisen järjestelmän aika ilkosilleen. Noita usarin kommentteja on välillä varsin mielenkiintoista lueskella - ja kuten Timo mainitsee, niin hän ei kauheasti saa vastaväitteitä kokkelien suunnalta. Miksiköhän ei?

Minut varmaan leimataan jo rankasti vasemmalle kallellaan olevaksi kun sivujeni tekstivalikoima on mitä on. Ei minulla kuitenkaan ole kokoomusta vastaan mitään - puolueena se on yksi siinä kuin kaikki muutkin. Sitä vastoin heidän nykyinen ohjelmansa on jumissa maailmassa joka meni jo.

Tätä wanhoihin oletuksiin takertunutta maailmankuvaa minä vastustan. Kun eletään, mennään eteenpäin ja tuulilasista läpi katsoen - ei taustapeilistä ajosuuntia hakien.

 


22.10.2011 21:21 | Tulosta