Tiedustelua mielipiteestäni Suomen energiatilanteen jatkoista ja "ajamistani" energiaratkaisuista maassamme on tullut muutaman sähköpostin kautta (kiitos niistä). Esitän siis seuraavassa toivottavasti ymmärrettävät perustelut näkemyksilleni - ja saan ehkä lukijankin miettimään omia mielipiteitään faktojen valossa.


Tällä hetkellähän Japanin ydinfiaskon kautta monelta taholta on tullut tiukkoja "ydinvoima heti yli laidan" -iskulauseita. Sen sijaan ei juuri tule numeroita miten ydinenergia korvattaisiin. Vähän ympäripyöreitä "tuulivoimaa lisää", "vähennetään kulutusta", "uusiutuvat kyllä pelastavat" -toteamuksia sitäkin enemmän. Jälkimmäiset tietenkin uppoavat helposti ydinsäteilystä huolestuneisiin kansalaisiin.

Katsotaan hetki Suomen energiatilannetta:


Lähde: Tilastokeskus. 2008-09 luvuissa näkyy talousryykkäys varsin "kauniisti", mutta tarkempi tarkastelu paljastaa kaikenlaista. Vuonna 2009

  • öljy, hiili ja maakaasu olivat 620 977 TJ eli 47%a kaikesta.
  • ydinvoiman kanssa potti oli 867 532 TJ eli 65%a kaikesta.
  • puu + turve olivat 339 244 TJ eli 26%a.
  • energian kokonaiskulutus tipahti 6%a, mutta hiilen käyttö kasvoi 7%a - ja vimosin tieto kertoo hiilen käytön lisääntyneen vuonna 2010 jo 25%a edellisestä vuodesta. Hiilen käyttö oli samalla 10%a korkeammalla tasolla kuin välillä 2000-09.
  • turpeen ja vesivoiman käyttö heiluvat varsin paljon säistä riippuen.
  • moniko on tietoinen maakaasun kulutuksen olevan kymmenyksen maan energian kulutuksesta? vinkki: sitä menee mm. turpeen kaverina. 
  • tuulivoiman tuotanto oli kokonaiskulutuksesta 0,075%a.
  • sähkön tuonti (3,2%a kaikesta) oli 43x tuulivoiman tuotanto.

Lähde: Tilastokeskus. Pitemmällä ajanjaksolla 1970-luvun lopulta

  • kasvaneet ovat sähkön tuonti, ydinvoima, maakaasu ja turve sekä puu (2x).
  • kokonaiskulutus on kaksinkertaistunut, vaikka väestö on kasvoi 4,6 milj. > 5,4 milj. 1970-2010 välillä ja maasta on teollisuutta karannut pois "kiitettävästi".
  • positiivisena kehityksenä öljyn käyttö on laskenut ja hiilen pysynyt suht. tasaisena tähän asti.

Lähde: Tilastokeskus. Vähän lyhemmällä ajanjaksolla nähdään

  • positiivisena kehityksenä fossiilisten eli tuontienergian selvä lasku.
  • turpeenkin kohdalla pientä laskua.
  • ydinvoima on tasainen suoriutuja.
  • tämän kuvan uusiutuvat on avattu alla olevaan käppyrään.

Lähde: Tilastokeskus. Tämä kuva kertoo tylyjä uusiutuvista

  • kolmen ensiksi mainittua (ml. tuulivoima) ovat kovin minimalistista kokonaisuuden kannalta.
  • teollisuuden puupolttoaineiden (hakkeen, pellettien yms.) tuotannon/ käytön kasvatus eivät todellakaan ole vaivatonta.
  • metsäteollisuuden jäteliemet uusiutuvaa? haiskahtaa EUn hämäämiseltä ja ympäristöystävällisen rintanapin esittelyltä. Kyseessä on tietenkin jäteliemien tuottamisessa litkuihin imeytyneen energian talteenotto - mikä on tietenkin enemmän kuin hyvä, mutta vähän hassu määritelmä "uusiutuvalle" energialle.
  • puun pienkäyttö (omakotitalojen lämmitys yms.) ja vesivoima ovat varsin vakiintunutta eivätkä helposti nostettavissa. Mikä puun pienkäytöstä on 1970-luvulla vähentynyt niin sen on tietty mennyt teollisuuteen polttoaineena.

Lähde: Tilastokeskus. Yllä vielä sähkön kulutus vimoselta 40 vuodelta. Tuossa kannattaa huomata, että kulutuksen niiaus talousryykkäyksen kylkiäisenä tuli käytännössä vain teollisuuden osalta. Samoin on hyvä muistaa, että sähkön osuus liikenteen ja lämmityksen pyörittämisessä on energian kokonaiskulutuksesta vain osa.


No, siinä numeroita ja kuvaajia - mitäs näistä voi taas yhteenvetona sanoa?

  • Suomi on hyvin riippuvainen tuontienergiasta. Erityisesti kannattaa muistaa 2,5 milj. henkilöautoa ja puoli milj. muuta moottoroitua rengaskulkuneuvoa.
  • uusiutuvien määritelmä on osin valittu miellyttämään tiettyjä tahoja, itse en pidä turvetuotantoa kummoisena uusiutuvana, mutta suomaalaisena tiedostan, että sitä ja metsää tullaan käyttämään jos korvaavia energioita ei saada käyttöön ajoissa. Wanha toteamus, että kun on nälkä ja kylmä, niin sitten ei enää paljoa mietitä - eli Pääsiäissaari -mentaliteetti.
  • Suomessa energiasta ei todellakaan puhuta julkisuudessa maailmanlaajuista tilannetta selvittäen. Tuo "oivallus" oli tämän www-sivuston pystyttämisen lähtökohta loppukesällä 2008 - eikä tiedotus/ ymmärrystila ole mediassa öljyn hintapoukkoilusta huolimatta juuri parantunut. Edessä on valtavat haasteet ja niin kauan kuin johtoporsaat ovat päät pensaassa, niin tilanne ei korjaannu mihinkään. Itse uskon, että ihmiset tekisivät hyvinkin toisenlaisia ratkaisuja jos asioista puhuttaisiin aikuisen oikeasti, mutta kauheasti ei meininki vakuuta...

EDIT: tässä vielä nuo 4 ensimmäistä käppyrää yhdelle sivulle laitettuna (.pdf), jos haluaa/ tarvitsee printata tietokoneen ulkopuoliseen käyttöön. Klik isommaksi.




Japanin tapahtumien perkaamista olen keskustelupalstalle jonkun verran tehnyt enkä todellakaan vähättele Fukushiman tapahtumia. Minusta Fukushiman tapahtumien repostelu on kuitenkin mennyt mediaponron puolelle - samalla kun yli 20ooo ihmistä kuoli maanjäristyksen ja tsunamin kylkiäisenä.

Asian tietenkin ymmärtää, kun muistaa ettei täällä voi pelotella ihmisiä maanjäristyksillä. Sitävastoin ydinpompsut uppoavat aina (>_<) ...eikä asiaa auta lähes kontrolloimaton keuhkoaminen johon jotkut nettiolennot intoutuvat päästäkseen pätemään.


Tässä kohtaa lienee paikallaan mennä J. M. Korhosen kiitettävän seikkaperäisen Japanin analyysin kautta - täältä löytyvät hänen ensimmäinen ja pari viimeisintä tekstiä (1 ja 2). Vimosessa on vertailtuna muutaman päivän vanhoja Japanista uutisoituja numeroita sekä Tsernobylin jälkeisiä Suomessa.

Kannattaa huomata, että 131jodin puoliintumisaika on 8 pv eli se häipyy maisemasta käytännössä täysin 2kk'ssa. 137Cesium on sitten se pitkäikäinen kakkiainen 30 vuoden puoliintumisen takia.

  • Ibaraki: jodia 85 000 Bq/m2, cesiumia 12 000 Bq/m2
  • Tokio: jodia 32 000 Bq/m2, cesiumia 5 300 Bq/m2
  • Saitama: jodia 22 000 Bq/m2, cesiumia: 1 600 Bq/m2
  • Tochigi: jodia 25 000 Bq/m2, cesiumia: 440 Bq/m2
  • Keskimäärin koko Suomessa: cesiumia 11 000 Bq/m2
  • Pahiten saastuneissa kunnissa*: cesiumia 45 000 - 80 000 Bq/m2
  • Suurimmat maaperänäytteestä mitatut jodiarvot olivat 420 000 Bq/m2 Keski-Suomessa ja 70 000 Bq/m2 Etelä-Suomessa (raportti, sivu 142)
  • Jodista aiheutuneilla kilpirauhasannoksilla ei ollut vaikutusta kilpirauhassyövän ilmaantuvuuteen Suomessa (raportti, sivu 145).

Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin Suomessa ei ole ihmisiä kuollut 25v aikana mitenkään ihmeellisen paljon säteilystä johtuviin sairauksiin.

Laitosten turvallisuudesta huolestuneille muistutettakoon, että Fukushiman reaktoriyksiköt olivat rakennettu 1970-luvulla eli osin jo 40v vanhoja laitoksia 40v vanhoilla turvamääräyksillä. Räikein tumpulointi Fukushimassa oli tietenkin varajärjestelmän dieselgeneraattorien jättäminen käytännössä ilman suojausta tsunamia vastaan.


Tässä vielä ajattelun haastajana J. M. Korhosen teksti Tsernobyl'in kuolintilastojen analysoinnista. Tuolla on useampikin raportti käyty läpi - ja jos yhtään kaipaa numerotietoa, niin suosittelen lämpimästi.

Jos tiukalla "ydinvoima tappaa talossa ja puutarhassa" -tunteella kuitenkin mennään, niin asian rauhallinen arviointi voip olla vaikeaa. Kokeilkaa kuitenkin (^_^)


Kun ydinvoimaa halutaan nopeasti korvata, niin yleisimmät "työhevoset" ovat maakaasun käytön laajentaminen, tehokkaammat ja "tiedostavat" koneet, kulutuksen lasku, uusiutuvien voimakas nousu - muutamia mainitakseni. Muutama kommentti näihin:

  • maakaasu: tuotantohuippu se tulee tässäkin, eri arvioiden mukaan jo 2020-40 eli varsin äkkiä. Olen kirjoittanut aiemmin sekä UKn että koko Eurooppan kaasutilanteesta. Lyhyesti: ei hyvältä näytä - varsinkaan kaasun rooli pitkän tähtäimen energiapelastajana.
  • tehokkaammat, "oppivat" laitteet: ensimmäinen näissä tietenkin on, että net pitää rakentaa - joka vie energiaa ja materiaalia. Toinen on, että paperilla moni näyttää toimivan jo varsin kiitettävästi, mutta ne pitäisi saada jakeluun ja myytyä ihmisille.
  • kulutuksen lasku, säästäminen: tätä on markkinoitu meille kymmeniä vuosia. Vaikka laitteet ovat tulleet vähemmän energiasyöpöiksi, niin saavutettu etu on syöty välittömästi kuluttajien lukumäärän nousulla. Kulutuksesta leikkaaminen vapaaehtoisesti onkin äärimmäisen epätodennäköistä.
  • uusiutuvien nousu: tätäkin on odotettu varsin pitkään. Kasvua on tapahtunut, mutta muu kulutus on syönyt tämän hyödyt aika päiviä sitten. Uusiutuvien ongelma on myös tuotannon ailahtelevuus sään ja vuorokauden ajan mukaan - sekä tuotettu energiamuoto eli useimmiten sähkö. Akkuteknologia on mennyt eteenpäin, mutta maailmalla on mm. lähemmäs 1 Mrd autoa. Pelkästään noiden sähköistäminen muutaman vaihtoakkupaketin kera on ISO materiaalikysymys.
  • lisää näistä YYYY-blogissa

Tuulesta syytä mainita erikseen, koska siitä ollaan kovin innoissaan tätä nykyään.

  • tuulivoiman rinnalle on käytännössä pakko rakentaa vastaava määrä varavoimaa, ainahan ei tuule. Tanskassa (EUssa tuulivoiman esitaistelija) on rakennettu varsin paljon hiilivoimaa noiden rinnalle ja loput potkurien seisoessa käytettävästä energiasta tulee Ruotsin vesivoimasta tai Tanskan eteläpuolelta ydin/hiilivoimaloista. Toinen esimerkki on UK tänä talvena kovimmilla pakkasilla: tuulivoimalat seisoivat juuri kun tarve oli suurimmillaan. Energia tulikin kaasuturbiineista ja/tai tuontitavarana Ranskan ydinvoimaloista. Olisikin rehellisesti myönnettävä, että jos tuulivoiman rinnalle pykätty tasausvoima on esim. hiilivoimala, niin eipä siinä paljoa voi puhua päästöttömästä ratkaisusta.
  • Suomessa tuulivoimalle sopivien paikkojen määrä on rajallinen - ja maalle rakennettaessa lähes poikkeuksetta joku ärsyyntyy. Alussa rakentaminen etenee kuitenkin hyvin, koska paikkoja on "paljon", mutta pikkuhiljaa joudutaan käyttämään yhä syrjäisempiä paikkoja, joihin taas pelkät matkat nostavat kuluja.
  • merelle rakennettaessa saadaan etäisyyttä mm. ääneen - toisaalta taas merikaapelitkin ovat oma investointinsa niin materiaalisesti kuin rahallisestikin. Merellä myös ylläpito ja huolto ovat huomattavan kalliita.
  • ym. luvuista nähtiin, että tuulivoimaa pitää rakentaa hurjasti jotta sen osuus kasvaisi merkittävästi. Eri arvioissa Suomen tuulivoiman potentiaaliksi on arvioitu 15-20 TWh - ja kuten yllä näkyy, niin sähkön kulutus on jotain 80 TWh.
  • tuulivoimassa kannattaa muistaa myös, että ilmoitetut teholuvut ovat optimaalisia. Käytännössä seisokeista ja tuulettomuudesta johtuen "käteen" jää vain kolmannes tai neljännes ilmoitetuista tehoista.
  • nykyään tuulivoimaa ei yksinkertaisesti kannata rakentaa ilman runsaita tukiaisia, vaikka toiminta onkin hyvin työllistävää.
  • tässä vielä YYYY-blogin teksti aiheesta.

Käytännössä ydinvoiman ainoa merkittävä vaihtoehto on - hiili.

  • hiiltä on paljon, mutta hiilenkin kohdalla parhaat esiintymät alkavat olla loppu. Tätä nykyään tuotantoon tulevat vähemmän energiaa sisältävät esiintymät - ja tuotantoa on tietenkin kasvatettava vastapainoksi.
  • samoin hiili on likainen energialähde - hiilen mukana varsinkin Euroopan ulkopuolella taivaalle tupruaa tonneittain raskasmetalleja vuosittain - sisältäen mm. lyijyä ja uraania.
  • kun tilastoidaan tuotettu sähkö ja kuolemat energian tuotannossa, niin hiili on melkoinen tappaja (Kiinassa kuolee vuosittain useampi tuhat miestä). Alla yksi taulukko.

Hiilivoima (maailma)

161 kuollutta/TWh

Hiilivoima (Kiina)

278 kuollutta/TWh

Hiilivoima (EU)

25 kuollutta/TWh
Öljy 36 kuollutta/TWh
Maakaasu 4 kuollutta/TWh
Biopolttoaineet/biomassa 12 kuollutta/TWh
Turve 12 kuollutta/TWh
Aurinkovoima (kattoasennus) 0,44 kuollutta/TWh
Tuulivoima 0,10 kuollutta/TWh
Vesivoima (EU) 0,10 kuollutta/TWh
Vesivoima (ml.Kiina) 1,4 kuollutta/TWh
Ydinvoima 0,04 kuollutta/TWh

Kaikki edellinen energiaperustelu voidaan tietty heittää roskikseen jos epäillään lähteitä - kuten helposti käy kun tunteilla mennään. Itse kuitenkin luotan noihin sen verran, että perustan kokonaisuuden katseluni niihin. Jokainen omasta poterostaan tietenkin.

Monet linkit tähän tekstiin löytyvät J. M. Korhosen tiukasti faktoissa pysyttelevältä YYYY-blogilta. Kaverilla on esim. tässä hyvä kysymys/ vastaus -viestiketju ydinvoimasta. Kaverin blogissa tekstit ovat linkkien kautta mahdollisimman pitkälti tarkistettavissa - kuten täälläkin.


Uusiutuvien "mahdollisuuksia" ihaillessa kannattaa muistaa, että teknologia ei ole energiaa. Energian keräys- ja hyödyntämislaitteet eivät synny tyhjästä, niiden pystyttämiseen/ hyödyntämiseen tarvitaan materiaalit ja osaava rakentaja/ käyttäjä.

Jatkoja ajatellen on myös iso ongelma, että nykyinen rahajärjestelmä suosii suuria ja keskitettyjä ratkaisuja. Valinnat näkyvät Suomessakin Enron -mentaliteetissa. Sähkölaskut kasvavat aina vain - ja energiafirmojen pomot pörhistelevät bonustensa ja eläkkeidensä kanssa.

Ei näin.


Mitä tulee ydinvoimaan, niin sen haaste on ennen kaikkea teknologian ylläpito ja kehitys. Kaiken lisäksi noita rakentaneet ihmiset ovat paljolti siirtymässä eläkkeelle eli nyt tarvittaisiin uutta koulutettua henkilökuntaa nopeasti - ei niinkään asunnonvälittäjiä. Vaikka ydinvoimaa ei rakennettaisikaan, niin sittenkin on se nykyisten purkuhomma...

Itse olen toiveikas ns. neljännen sukupolven breeder -reaktoreiden suhteen. Jos niitä ei saada käyttöön, niin sitten jäteongelma saattaa karata käsistä. Toisin sanoen kehitys/ viimeistelytutkimusta pitäisi nyt nopeasti viedä eteenpäin.

Fuusioreaktoreiden saapumisen toivossa elävien kannattaisi miettiä, että fuusiota on luvattu viimeiset 50v heti-kohta -ratkaisuna. Veikkaan, että niin jatkossakin.


Näiden pohdintojen rinnalla tietenkin talousryykkäys tulee olemaan melkoinen ongelma. Sittenkin uskon, että Suomi on yksi parhaista paikoista kunhan saataisiin asioista oikeaa tietoa yleiseen jakeluun.

Tieto tuo tuskaa, kyllä - mutta se sentään mahdollistaa jotensakin järjelliset korjausliikkeet - tai ainakin korjausyritykset.

Mielestäni talouden keikaus antaa meille hetken hengähdysaikaa energiatilanteen suhteen, koska energian kulutus laskee - mutta vaarana on johtohenkilöiden täysin väärät reaktiot. Voin vain kuvitella sitä lainaamiseen innostumista ja pankkien tukemista, kun oikea kohde olisi infastruktuurin massiivinen päivitys ja kuolleen finanssijärjestelmän hylkäys.

Jokainen varmaan arvaa kumpaa tullaan toteuttamaan nykyisellä johtomiehityksellä?




ENERGIAOHJELMANI

Kannatan ensisijaisesti hajautettua energian tuotantoa. Näitä ovat biokaasutuslaitokset kaatopaikkojen ja muun "jätteen" käsittelyn yhteyteen teollisuudessa sekä vähänkin isommilla maatiloilla. Paikallisliikenteessä kaasukäyttöiset pikkubussit olisivat erinomainen ratkaisu.

Muita ovat maalämpö, aurinkopaneelit ja -keräimet, vapaampi pientuulivoiman rakennus esim. maatilojen yhteyteen, Stirling-koneet, pienvesivoimalat jokien/ purojenkin varteen, passiivirakentaminen ja kaikenlainen paikallisten ratkaisujen suosiminen.

Monien em. kohdalla tietenkin Suomen pohjoinen sijainti rajoittaa jonkun verran, mutta yhdistelmäratkaisuissa on voimaa.


En kannata haja-asutusalueella kaksisuuntaisen sähköverkon rakentamista, vaikka se onkin eräissä suunnitelmissa ensisijainen osa kokonaisratkaisua. Kaupunkialueilla kaksisuuntaisuus pitäisi toimia hyvin.

Mielestäni haja-asutus - ja osin pienpaikkakunnat - pitäisi saada mahdollisimman omavaraiseksi - mielellään ns. off-grid eli irti valtakunnallisesta verkosta. Yleensäkin kokonaissysteemin toimintavarmuuden vuoksi pitäisi pyrkiä pienempiin energian tuotantoyksiköihin jolloin yhden laitoksen "kupsahdus" verkossa ei johda lumipalloefektiin.

Kirjoitin aikaisemmin pitkälle toisistaan riippuvista verkoista ongelmatilanteissa, olkoon linkki tässä ajatusten herättäjänä.


Numeroina kun katsotaan (taulukot yllä), niin uusiutuvat eivät millään pysty nopeasti "pelastamaan" maailmaa sellaisena kuin sen tunnemme. Fossiilisista polttoaineista on Suomessa saatava painotusta ydinvoiman suuntaan ennenkaikkea omavaraisuuden ja toimintavarmuuden takia. Rehellisiä kun ollaan, niin uraanin suhteen Suomi on huomattavasti paremmin "varustettu" kuin fossiilisia polttoaineita ajatellen.

Sitä mukaa kuin wanhenevat hiili- ja ydinvoimalat poistetaan käytöstä, niin ne korvataan (mielellään) ns. neljännen polven breeder -reaktoreilla, jolloin myös aikaisempi ydinjäte kelpaa polttoaineeksi. Ydinvoimalat on rakennettava sen verran lähelle isoja asuinkeskuksia, että myös lämpöenergia saadaan käyttöön kaukolämpöverkkoon.


Ydinvoimalat rakennetaan ja niiden ylläpito sekä valvonta hoidetaan julkisella rahoituksella.


Ydinvoimaloiden rakentaminen pitää tapahtua kotimaisen työvoiman avulla, jolloin jokaisella työntekijällä on kiinnostus rakentaa 110%sen varmasti toimivia laitoksia. Japanin TEPCOn ja muidenkin kaupallisesti hallinnoitujen ydinvoimaloiden tumpulointi varotoimista huolehtimisessa on osoittanut, että ydinvoimaloita ei voida jättää "markkinavoimien" armoille.

Samoin nykyinen ajatus Suomesta ydinsähkön viejämaana on täysin posketon - rakentakoot muut tarvitsemansa laitteistot. Tietenkin rajanaapureiden kannattaa sen verran tehdä yhteistyötä, että voivat sähkön siirroilla tukea toisiaan hätätapauksissa. Jos/kun Suomessa saadaan pidettyä ydinvoimaosaaminen hyppysissä, niin tietotaito voisi olla myös vientivaltti.

Totean vielä, että ydinvoima ei ole optimaalinen valinta - mutta nykyisessä tilanteessa vähiten huono.


Itselleni tärkeää on myös rataverkoston päivitys/ laajennus siten, että saataisiin siirrettyä niin tavara- kuin henkilöliikennettäkin huomattavasti maanteiltä kiskoille. Tämä pakottaa hyväksymään jonkun verran pitemmät toimitus- ja kulkuajat, mutta pieni yhteiskunnan rauhoittuminen tekee vain hyvää.

Jokainen sivujani lukenut tietää, että oletan (mielestäni vahvoin perustein) polttoaineiden kallistuvan nopeasti eteenpäin mentäessä suhteessa ihmisten ostovoimaan (nimellisesti hinnat siis voivat pudota). Näin ollen ihmisiä ei edes tarvitse ohjata vähentämään henkilöautojen käyttöä ja siirtymään vaihtoehtoisiin kulkuneuvoihin (polkupyörä kesällä, julkinen liikenne aina).

Markkinat tulevat hinnoittelemaan nykyisen kaltaisen henkilöautoliikenteen tulevina vuosikymmeninä monien ulottumattomiin. Tämä väittämä on varmaan useimpien mielestä naurettava, mutta minkäs teet.

Tätä tekstiä voi miettiä sitten joskus tapahtumien lähdettyä laukkaamaan...


Kaikki tässä lopussa esitetyt ideat ovat tietenkin nykyisessä rahajärjestelmässä lähes mahdottomia ajaa sisään kun pyritään "tehokkuuteen" (tunnetaan myös harvainvaltana ja rahastusoikeutena). Velkavetoisen rahajärjestelmän tilalle olen hahmotellut itseäni viisaammilta lainaten talousdemokratiaa.

TD on koko ajatteluni selkäranka. Yllä hahmottelemani osin keskitetty (isot kaupungit, teollisuus) ja osin hajautettu (pienet kylät, maaseutu) energian tuotanto- ja jakojärjestelmä mahdollistaa toimintavarmuutta huomattavasti nykyistä paremmin.


Kuten lukemalla ymmärtää, niin työtä riittäisi kymmeniksi vuosiksi - ja rahoitus onnistuisi TD'lla. Mitä me odotamme?



28.03.2011 01:27 | Tulosta