MAAILMAN ENERGIAN TULEVAISUUDESTA

Täällä käyn läpi tämän hetken tilannetta energia-aloittain, niiden historiaa ja tulevaisuutta lyhyesti. Lisää tavaraa on netti pullollaan. Lisään tänne varmasti jatkossa tekstiä ajoittain, mutta tämän sivun tarkoitus on antaa jo nyt "hyvä" intro missä maailma menee energian käyttönsä suhteen.

 

PIKALINKIT ERI OSOIHIN

 


 

Allekirjoittaneen energia-alan ongelmista ja lähinnä öljyhuipusta (peak oil) kertova ubatuba-video sopinee keskustelun herättäjänä vähän kaikille näytettäväksi.

 

 

LYHYESTI

Energiakeskustelu on täynnä kuppikuntaisuutta ja oman asian puolustajia. Tulevaisuuden kannalta pitäisi saada huomattavasti parempaa yhteistoimintaa aikaiseksi.

Fossiilisista energianlähteistä pitäisi päästä irti yksinkertaisesti siksi, että ne loppuvat aikanaan. Valitettavasti niiden vaihtaminen muihin on vaikeaa, koska tähän asti fossiiliset ovat olleet auttamatta halvimmat energianlähteet.

Oheinen kuva kertoo tylysti, miten 33v aikana ei ole tapahtunut muuta merkittävää muutosta kuin ydinvoiman nousu. Samalla kokonaiskulutus on jatkanut armotonta marssiaan ylöspäin.

 

maailman_energia

Kuva 1. Maailman primäärienergian lähteet (IEA 2008)

 

Merkittävin tekijä kokonaiskulutuksen kasvussa on tietenkin väestönkasvu ja TV'stä tutun länsimaisen elämäntavan ihannointi kaikkialla maailmassa.

Toinen merkittävä tekijä on tietenkin globalisaatio, joka liikuttaa niin ihmisiä kuin tavaraakin ennennäkemättömän helposti. Sekä väestönkasvu että globalisaatio ovat mahdollisia vain kun "halpaa" energiaa on runsaasti saatavilla. Kuinka jatkossa?

 

Vaesto

Kuva 2. Maailman väestönkasvu vimosen 12000 vuoden aikana (vastaavia kuvia on netti pullollaan).

 

Yleensä kaveri kadulta helposti ohittaa energian kulutuksen kasvun sanoen "kyllä ne tiedemiehet jotain taas keksivät", "teknologia kehittyy koko ajan", jne.

Tämä tietysti mahdollistaa sen, ettei hänen itse tarvitse muuttaa tapojaan juuri mihinkään. Ja hän on kyllä oikeassa, tähän asti "tiedemiehet" ovat onnistuneet tuomaan uusia energiamuotoja saataville. Tässä on kuitenkin kyseessä kaksi eri asiaa, jotka helposti oletetaan samaksi. Teknologia ei ole energiaa.

 

Väittäisin, että lähes kaikki teknologinen kehitys on ollut mahdollista fossiilisten kulutuksen kasvulla. Fossiilisten halpuus on mahdollistanut aina huonompien esiintymien käyttämisen halutun raaka-aineen eristyksessä.

Halpa energia on mahdollistanut nykyaikaisen yhteiskunnan kehittymisen paljon nopeammin kuin se oli aikaisempina vuosituhansina mahdollista.

Kaikki nykyiset vaihtoehtoiset energianlähteet on saatu mahdolliseksi fossiilisilla ja oikeastaan ovatkin vain fossiilisten johdannaisia. Mitä sitten kun fossiilisten lähteiden saatavuus alkaa heikentyä?

 

Einstein'kin taisi sanoa, että ongelman ratkaisu on eri kuin se mikä aiheutti alkuperäisen ongelman.

 


 

MÄÄRITELMIÄ JA LYHENTEITÄ

EROEI (joskus pelkkä EROI) eli paljonko energiaa saadaan suhteessa tuotannossa käytettyyn energiaan engl. energy return on energy invested.

Laskuissa on huomioitava kaikkien käytettyjen energia"panosten" (infrastruktuuri, työpanos, kuljetus, varastointi jne.) määrä verrattaessa lopputuotteen sisältämään energiaan. Lyhyesti saanto jaettuna kulutus.

Erittäin tärkeä käsite, joka usein ohitetaan vallitsevan kouluekonomian puolella ajatuksella, että tuotteen hinta kannustaa uusien esiintymien hyödyntämiseen ja siten laskee hintaa takaisin. Onnistuu (ehkä) rajattomassa maailmassa.

Oheinen kuva kertoo hyvin mitä EROEI'n laskeminen tarkoittaa - yli 10 ja vielä saadaan yli yhdeksän yksikköä tavaraa yhden yksikön panostuksella. Alle kymmenen ja "tuotto" laskee todella nopeasti.

 

ERoEI

Kuva 3a. EROEI eli energian saanto suhteessa energian tuottamisen kulutettu energia (oma tuherros).

 

Kun EROEI yhdistetään teoreettiseen Hubbert'in kurvaan saadaan sitten se oikeasti huolestuttava kuva eli nettosaanto maailman öljyvaroista. Yksinkertaistettuna käyttöön jäävä öljy laskee rajusti tuotantohuipun ohituksen jälkeen, koska tuotanto itsessään syö paljon enemmän energiaa kuin tuotannon alkuaikoina. Seuraavaa kuvaa kannattaakin pohtia hetkinen.

 

Kuva 3b. Peak oil ja EROEI yhdistettynä, ns. Hubbert'in öljyntuotannon nettokuvaaja.

 

Maksimaalinen tuotantokapasiteetti engl. "peak production capacity". Tarkoittaa huipputuotantoa, jonka saavuttua esiintymästä ei saada tuotantoa enää kasvatettua. EI TARKOITA, ETTÄ TUOTE LOPPUU.

Tämä on fyysinen fakta, ei teoria. Jatkossa tuotteen keräys vaatii aina vain enemmän työpanosta (porattava syvemmälle, heikompilaatuisia, pienempiä jne. esiintymiä). Jossain vaiheessa esiintymän hyödyntäminen lakkaa kannattamattomana.

mtp, miljoonaa tynnyriä päivässä engl. mbpd, million barrels per day.

nimby engl. not in my backyard. Nimitys kuvaa ihmisiä, jotka ovat valmiit hyväksymään tietyn energianlähteen käytön "kunhan se ei ole minulle näkyvissä".

Pakeneva horisontti engl. receding horizon. Toteamus siitä, että vaikka kuinka nopeasti ihminen yrittää liikkua, niin taivaanranta menee koko ajan edellä.

Peak Oil suom. "öljyhuippu(?)". Hetki jolloin öljyntuotanto tietystä esiintymästä/alueesta/maailmasta saavuttaa maksimaalisen tuotantokapasiteetin. Huipun saavutettuaan tuotanto laskee vääjäämättä.

Öljyesiintymän tuotanto muistuttaa kirkonkellon profiilia graafisesti esitettynä, jota katsoen huippu on helposti havaittavissa. Oheinen kuva Pohjanmeren öljyn tuotannosta 30v ajalta.

 

NorthSea

Kuva 4. Pohjanmeren öljyhuippu on ohitettu "näyttävästi" joku vuosi sitten.

 

Peak everything suom. "kaiken maksimaalinen tuotantohuippu". Kuulostaa hurjalta, mutta tällä hetkellä näyttää monella sektorilla siltä, että rajat alkavat tulla vastaan (New Scientist -artikkeli 16.10.2008).

 


 

FOSSIILISET ENERGIAN LÄHTEET

Fossiilisten energian lähteiden etuna on ennen kaikkea niiden korkean energiapitoisuus ja käyttöhelppous. Valitettavasti niiden muodostuminen on vienyt pitkän aikaa (kymmeniä/satoja miljoonia vuosia) ja nyky-yhteiskunta käyttää niitä kuin huomista ei olisikaan.

Kun huomioidaan, että tällä hetkellä öljy, kaasu ja hiili vastaavat vähintään 4/5-osasta ihmisen käyttämästä energiasta, niin niiden korvaaminen nopeasti on vaikeaa. 

Oheinen kuva on yksi ennuste perinteisten fossiilisten energialähteiden käytöstä lähitulevaisuudessa.

 

fossiiliset

Kuva 5. Hiilen, kaasun ja öljyn kulutuksen käyttömäärät 1900-2100 (Lähteet kuvassa). Klikkaa suuremmaksi.

 

ÖLJY

Maaöljy voi koostua hyvinkin lyhyistä hiiliketjuista (5-10 hiiltä). Mitä pitempiä hiiliketjut ovat (aina 60-80 hiiltä sisältäviin ketjuihin asti) sen "raskaammasta" öljystä on kyse ja tavara on aina vain hidasliikkeisempää.

Raskaiden laatujen pumppaus vaatii huomattavasti tehokkaammat ja monimutkaisemmat (energeettisesti kalliimmat) välineet öljyn talteen saamiseen. Usein raskaammat lajit sisältävät myös paljon myrkkyjä (esim. rikkihappoa Kaspianmeren alueella), joten niiden poraus voi olla hyvin vaarallista. Raskaat lajit vaativat tietenkin myös enemmän käsittelyä (vaatii energiaa), jotta niistä saataisiin käyttökelpoista tuotetta.

Käytännössä talteenotto on aina aloitettu kevyemmistä laaduista jos mahdollista. Karkeasti voidaan sanoa, että EROEI oli maanpintaa lähellä olevissa esiintymissä 50v sitten 100, 1970-luvulla 30 ja tänään monin paikoin jo alle 10. Tämä samaan aikaan kun kulutus on kasvanut tasaisen varmasti.

 

Öljypolttimot saavuttavat nopeasti tarvittavan käyttölämpötilan, jolloin öljy sopii nopeisiin tilanteisiin esim. jos öljyä käytetään sähkön tuotantoon. Ei olekaan sattumaa, että öljyn johdannaiset diesel ja bensiini sopivat auton energialähteeksi erinomaisesti.

 

kulutus2007

Kuva 6. Öljyn kulutus vuodesta 1965 vuoteen 2007 mennessä. Kuvassa kulutusta >1%/vuodessa 2005-06 kasvattaneet maat. Klikkaa suuremmaksi.

 

Esiintymät:

  • Löydetty eri puolilta maailmaa, mutta suurimmat löydökset mm. Persianlahden ympäristössä, Meksikonlahden ympäristössä, Pohjanmerellä, entisen Neuvostoliiton alueella. Tänä päivänä puhutaan "epätoivoisesti" Pohjois/Etelänapa- ja syvänmeren alueista tulevaisuuden työkohteina.

 

Indonesia

Kuva 7. Indonesian öljyntuotanto ja kulutus, maa muuttui netto-ostajaksi 2004.

 

Tärkeimpiä tuottajia:

  • Venäjä, Saudi-Arabia ja muut Persianlahden maat, USA, Kanada, Meksiko, Pohjanmeri (Norja, UK), Venezuela, Brasilia, Kaspianmeren ympäristön maat, Kiina, Indonesia... Kaikkiaan n. 70 maata. Vuoden 2004 lopusta tähän päivään maailman kokonaistuotanto on pysynyt lähes samalla tasolla, 72-74 mtp huolimatta kysynnän kasvusta (seurauksena on ollut raju hinnannousu).
  • Tuotannon kasvu on kärsinyt nopeasti kallistuneista raaka-aine- ja työvoimakustannuksista sekä porauslauttojen rajallisuudesta. Tällä hetkellä porauslautat on varattu useiksi vuosiksi eteenpäin. Infrastruktuurikin alkaa monin paikoin olla vanhaa ja kaipaisi päivitystä. Samoin työvoima alkaa olla vanhaa ja 5-10v sisällä tarvittaisiin paljon uusia käsiä töihin nykyisen työvoiman eläköitymisen myötä.

 

nonOPEC

Kuva 8. Ei OPEC-maiden tuotannon kehityksestä vuoteen 2004 mennessä. Klikkaa suuremmaksi.

 

  • Joitakin syvänmeren löydöksiä on tehty, mutta niiden tuotantoon saattaminen tulee olemaan tuskaista. Esim. Jack 2 löydös (2006) Meksikonlahdella oli 8,5km syvältä, mutta tuotantoa ei olla aloittamassa vuosiin (jos koskaan). Samoin Brasilian (2007) hehkutettu löydös on todella syvällä, pelkästään meren syvyys on pari km, merenpohjan kallion (1-2 km) ja öljyesiintymän välillä on samoin parin km paksuinen suolakerros, joka on melkoinen tekninen haaste. Yleisesti ottaen öljykentän löytymisestä tuotannon käynnistymiseen menee kymmenisen vuotta (esim. Pohjanmeren löydös 1969 ja tehokas tuotanto 1980-luvun alusta).
  • Öljyä ostavia maiden pitäisi olla huolissaan öljyä tuottavien maiden sisäisen kulutuksen kasvusta. Tätä tietenkin ruokkii tuottajamaiden nuori väestö eli sielä on uusia kuluttajia tulossa kovaa vauhtia käyttämään öljyä. Jos kulutustottumukset jatkuvat nykyisellään, niin ostajilla voi olla mielenkiintoinen tilanne edessään.

 

oil_person

Kuva 9. Saudi-Arabiassa kulutetaan eniten öljyä per nenä maailmassa. Suomen vuosikulutus on Euroopan huippua, n. 15 tynnyriä/asukas.

 

  • Tällä hetkellä köyhempiä maita on jo blokattu ostajien listalta useampia vuosia, mutta se ei ole tietenkään Euroopassa ja muualla näkynyt saatavuudessa. Sitä vastoin polttoaineiden hinnat nousivat "kehuttavasti" 2003-08 välillä. Nyt talouskurimus tappaa kulutusta samoin nopeassa tahdissa, mutta se piilottaa mainiosti öljykenttien tuotannon laskun. Lopputuloksena onkin näennäinen ylitarjonta, kun kysyntä vajoaa ennätyksellisen nopeasti - varsinkin Kiinassa ja USAssa.

 

OilExports

Kuva 10. Öljyn viennin lasku toukokuussa 2008 (Walstreet Journal). Klikkaa suuremmaksi.

 

Käyttö:

  • Kaikkein monipuolisin energianlähde ja ilman sitä on vaikea kuvitella nyky-yhteiskuntaa. Pitkän matkan liikkuminen on monin paikoin täysin riippuvainen nestemäisistä polttoaineista, samoin lentomatkustus.
  • Ruoan tuotanto on hyvin pitkälti riippuvainen öljystä ja kaasusta. Monissa arvioissa 1 J ruokaa sisältää 10 J tuotantopuolella (istutus, kastelu, lannoitus, hyönteistorjunta, keräys, kuljetus, prosessointi, pakkaus ja valmistus).
  • Kemian teollisuus perustuu pitkälti öljyyn - arviolta 50000 nimikettä on johdettavissa alkuperältään enemmän tai vähemmän öljyyn perustuvaksi. Nykyaikainen sota, lääkkeet (antibiootit), lannoitteet, vaatteet, tietokoneet, elektroniikka, internet, pakkaukset, kylmäsäilytys jne. katso vain ympärillesi ja ei paljon muuta silmille tulekaan vastaan.
  • Tällä hetkellä öljyn + muiden nestemäisten hiilivetyjen tuotto on ollut vimoset 3-4 vuotta samalla tasolla eli n. 84-86 mtp (30-31 Mrd tynnyriä vuodessa). Luku on hieman hämäävä, sillä se sisältää myös nesteytetyn maakaasun, bionesteet, synteettiset laadut jne.

Jatkossa:

  • Näyttäisi siltä, että kevyiden öljylajien tuotanto on laskussa, joten jatkossa joudutaan käyttämään yhä raskaampia laatuja. Raskaampia lajeja ei maailman öljynjalostamoista suuri osa pysty käyttämään, joten jalostamoiden päivittäminen on iso urakka.
  • Nykyvisiot kulutuksen kasvusta ovat pahasti ristiriidassa saatavilla olevan öljyn kanssa. Varsinkin EU on pahassa välissä, ainokainen merkittävä alue Pohjanmeri on siirtynyt jo terminaalivaiheeseen.

 

EUoil

Kuva 11. EUn öljyn kulutus tähän mennessä ja arvio tulevaisuudesta. Klikkaa suuremmaksi.

  • 1980-luvun puolivälistä alkaen OPEC on mitä ilmeisimmin valehdellut varastoistaan. Tuolloin OPEC'in sääntöjä muutettiin niin, että tuotantoluvat riippuivat varannoista ja muutaman vuoden sisällä Persianlahden ympäristön maat ilmoittivat silloisten varantojensa kaksinkertaistumisista. Kuluneiden 20v aikana noista virallisista luvuista ei ole tultu alaspäin tuotannosta huolimatta aivan viime aikoja lukuunottamatta. Useat tahot ovat viime vuosina julkaisseet arvioita maailmanlaajuisen peak oil'in saavuttamisesta lähivuosina tai jo ohittamisesta.

 

OPEC

Kuva 12. OPEC'in jäsenmaiden ilmoittamat öljyvarantonsa viimeisen 30v aikana (Wikipedia)

 

  • Euroopan kannalta Pohjanmeren öljykentän romahdus on merkittävä muutos jatkon kannalta (UKn huipputuotanto 1999, Norjan 2000). UK muuttui netto-ostajaksi 2007. Muista isoista tavallisen öljyn tuottajista USAn peak oil oli 1973, Venäjän ilmeisesti 2007, Venezuelan 1970, Meksikon 2004, Iranin 1974 jne. Suuri kysymysmerkki on Saudi-Arabia, joka tällä hetkellä tuottaa saman verran kuin Venäjä. Kun Saudi-Arabian tuotanto lähtee laskuun, niin maailma on ohittanut peak oil'in. Kaikkialla näyttäisi siltä, että ollaan tuomassa tuotantoon aina pienempiä kenttiä, joiden tuotanto ei kauaa riitä vastapainoksi isompien kenttien tuotannon laskulle.

 

UKoilfields

Kuva 13. UKn tuotannossa olevien öljykenttien tuotannon pienentyminen vuosien saatossa

 

  • Isot öljy-yhtiöt puhuvat, että epätavallisia varantoja (öljyhiekka, öljyliuskeet ks. alla) on runsaasti, joten peak oil on humpuukia. Varantoja niissä onkin paljon, jopa 10 bilj. öljytynnyrin verran (perinteisten öljyvarantojen kulutettujen ja vielä olemassaolevien kokonaismäärä on arviolta 2 bilj. tynnyriä). Niiden tuotanto vain on tuskaisen hidasta aloittaa ja kasvattaa. Todennäköisesti epätavallisten öljyvarantojen hyödyntäminen ei pysty kasvamaan lähellekään nykyistä öljyntuotantoa.

 

Vaihtoehdot:

  • Maailmalla kovasti markkinoidaan synteettistä öljyä pelastajana, jota valmistetaan erilaisista tervamaisista esiintymistä (Kanadan tar sands, USAn Bakken'in esiintymistä, Venezuelan Orinoco jne.) tai öljyliuskeista (Balttian vastaavista). Monia niistä ei edes porata, vaan louhitaan.
  • Ongelma kaikissa näissä on tuotannon merkittävä kasvatus nykyisestä energian kulutuksen ja ympäristöongelmien takia. Esim. Kanadan tar sands -tuotanto Albertassa on päässyt 1,5 mtp tuotantoon 30v aikana, läheinen joki on käytännössä tuhoutunut ja tuotanto kuluttaa maakaasua valtavasti. Maakaasua käytetään kiviaineksen lämmittämiseen, koska öljyä ei muutoin irtoa kivestä. Joku onkin sanonut, että siellä muutetaan kultaa (kaasu) lyijyksi. Maakaasutuotannon odotettavan supistumisen takia suunnitelmissa on ainakin yhden ydinvoimalan rakentaminen alueelle, mutta sekin tarvitisisi vettä.
  • Kivihiilestä voi samoin tuottaa synteettistä öljyä (Saksa 2. maailmansodan aikana), mutta sekin laajamittaisesti toteutettuna vaatii isot investoinnit ja aiheuttaa ympäristöongelmia. Hiilestä saadaan synteettistä öljyä 500-600 l/tonni, kun taas tar sands antavat 100-200 l/tonni. EROEI molemmissa, hiilessä ja tar sands'eissä, on jossain 3-7 välillä.
  • Toinen yleinen perustelu synteettisen öljyn tuotannon pelastajan roolista (isojen varantojen lisäksi) on, että sen tuotantokustannukset laskevat tulevaisuudessa. Tähän voitaisiin todeta, että vallitseva taloudellinen kurahdus syö tuosta mahdollisesta teknisen kehityksen kehittämisestä leijonan osan pitkälle tulevaisuuteen. Samoin, että teknologia ei ole sama asia kuin energia, kuten jossain kohtaa muuallakin on mainittu. Tarkoittaa sitä, että mitä tuotantohyötyä saataisiinkin, niin tavara loppuu aikanaan.

 

KAASU

Maakaasu sisältää 1-4 hiilen hiiliketjuja ja nimensä mukaan esiintyy normaalissa ilmanpaineessa kaasumaisena. Kuljetuksen kannalta se on selvästi vaikeampaa käsitellä. Kaasuputket ovat käteviä yhden mantereen sisällä, mutta mantereiden välillä kaasu on kuljetettava nesteytettynä (vaatii energiaa) painesäiliölaivoilla.

Kaasu on, kuten öljykin, "nopea" energian luovuttaja laitostasolla. Tahtoo sanoa, että kaasulaitos käynnistyy ja antaa maksimitehot nopeasti. Kaasulaitokset sopivatkin erinomaisesti sähkön kulutuksen piikkien kattamiseen.

 

Tärkeimpiä tuottajia:

  • Venäjä, Iran ja muut Persianlahden maat, Kanada, USA, Pohjanmeri, Kaspianmeren ympäristö jne.
  • Monin paikoin kaasuntuotanto saavuttaa huipun nopeasti (1-2 vuotta) - ja romahtaa samoin nopeasti (2-3 vuotta). Tilanteesta johtuen esim. Pohjois-Amerikan mantereella kaasun poraus on moninkertaistunut viime vuosina, mutta tuotanto on hädin tuskin pysynyt ennallaan. Siellä on odotettavissa kokonaistuotannon merkittävä lasku 1-5 vuodessa.
  • Kehitysmaissa öljyn porauksen yhteydessä vapautuva kaasu (yleensä öljyn päällä on kerros kaasua) usein poltetaan paikan päälle tarpeettomana. Siellä ei ole useinkaan rakennettu laitteistoja keräykseen ja kuljetus on ongelmallista.
  • Eurooppalaisittain Pohjanmeren öljy- ja kaasutuotannon romahdus ei ennakoi hyvää. UK on rakentanut parikin satamaa, jotka kykenisivät vastaanottamaan laivattua kaasua, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että toimituksia ei Lähi-Idästä ole pahemmin tulossa. Ymmärrettävästi UK on napisemassa Norjalta toimituksia itselleen, kun ovat vihoviimeisenä päätepisteenä Venäjältäkin tulevan kaasun suhteen. Norja on kuitenkin tehnyt toimitussopimukset Keski-Eurooppaan, joten saa nähdä kuinka tilanne kehittyy.

Käyttö:

  • Sähköntuotanto, lämmitys, kaasuautot.
  • Soveltuu kemian teollisuuteen huonosti, koska hiiliketjut ovat lyhyitä.
  • Nykyaikainen lannoitetuotanto on lähes yksinomaan riippuvainen maakaasusta.

Jatkossa:

  • Kaasun tuotanto jatkossa on kolmesta suuresta (Venäjä, Iran, Kanada) riippuvainen. Kaikilla on ongelmia (taloudellisia, infrastruktuurin ja henkilöstön suhteen) jo nyt, saati sitten maailmantalouden kompastellessa.
  • Napamerialueille suuntautunut hiilivetyjen etsintä ennakoi, että löydökset siellä ovat enimmäkseen kaasua. Joka tapauksessa Venäjä, Kanada, USA, Norja, Tanska ja UK ovat jo alustavasti tukkanuottasilla tulevaisuuden suhteen. Siellä tuotanto tulee joka tapauksessa olemaan kovilla luonnonvoimien kanssa. Tosin ilmastonmuutos voi auttaa tilannetta tulevaisuudessa (sarkasmia).

 

HIILI

Kivihiili muodostui arviolta 200 milj. vuotta sitten ja mahdollisti teollisen vallankumouksen 1800-luvulta alkaen.

Kuten öljykin, käsite hiili kattaa erilaisia laatuja, joiden energia- ja sivuainepitoisuuksien sisältö vaihtelee suuresti. Poltettaessa em. epäpuhtaudet (raskasmetallit) vapautuvat ilmakehään. Suuri hiilidioksidin lähde (sisältää pelkkää hiiltä vs. hiilivedyt, öljy ja kaasu).

Hiilivoimalat ovat "hitaita" eli jos/kun laite on kylmillään esim. puhdistuksen/huollon takia, niin uudelleenkäynnistys vie helposti 24h. Tämä siksi, että laitteisto vaatii korkean käyttölämmön ja jäähtynyt polttouuni vaatii aikansa lämmitäkseen oikeaan käyttölämpöön. Sopii sähkön ns. peruskulutuksen kattamiseen erinomaisesti.

 

Tärkeimpiä tuottajia:

  • Australia, Kiina, USA, Etelä-Afrikka, Kanada, Venäjä. Kiinan status muuttui vuonna 2007 hiilen nettomyyjästä netto-ostajaksi.
  • Aikaisemmin Euroopassa erityisesti UKssa, Saksassa, Ranskassa ja Balkkanilla, mutta öljyn ja maakaasun käytön yleistyessä ja esiintymien köyhdyttyä kaivokset suljettiin. Tulevaisuutta ajatellen on tärkeä huomioida, että esim. sekä UKssa että Saksassa ollaan avaamassa hiilikaivoksia uudestaan.

Käyttö:

  • Erityisesti lämmön/sähkön tuotannossa, terästeollisuus suuri käyttäjä.

Jatkossa:

  • Käyttö voimakkaassa kasvussa kaikkialla öljyn ja kaasun tuotannon kasvun hyytyessä.
  • Synteettisen öljyn tuotanto erittäin todennäköistä, jotta vallitseva autokulttuuri saadaan jatkumaan.
  • Puhdas hiili" (engl. "clean coal") markkinoinnilla tullaan todennäköisesti rakentamaan paljon voimalakapasiteettia. On huomattava, että hiilidioksidin talteenotto (CO2'n erotus palokaasuista, kuljetus ja pumppaus maan alle) kuluttaa tuotetusta energiasta 30%. Siinä tulee monella olemaan kiusaus joustaa säännöksistä.

 


 

"PERINTEINEN" SÄHKÖNTUOTANTO

YDINVOIMA

Ydinvoimasta puhutaan kovasti tulevaisuuden pelastajana, mutta kun lasketaan fossiilisisten lähteiden energiasisältö, niin korvattava määrä on valtava. Pelkästään nykyisen öljyn korvaaminen vaatisi tuhansia ydinvoimaloita.

Tietenkään öljy ei lopu yhtenä päivänä eli kaikkia laitoksia ei tarvitsisi pystyttää kerralla. Sitä vastoin ydinvoimaloiden rakentaminen on hidasta ja vaatii massiivisia resursseja (niin fyysisiä kuin taloudellisia).

Hyvä esimerkki hitaudesta on Suomen vimosin voimala, joka näillä näkymin valmistuu vasta 2012 alkuperäisestä vuoden 2009 päivämäärästä poiketen. Joka tapauksessa ydinvoima tulee olemaan merkittävä energianlähde jatkossa (jos vain polttoainetta on saatavilla).

Tekniseltä kannalta laitteisto muistuttaa hiilivoimalaa siinä, että systeemi vaatii hitaan käynnistyksen ja/tai sammuttamisen eli ei sovi nopeisiin tilanteisiin. Erinomainen jatkuvan käytön kattamiseen (ns. base-load).

 

Tärkeimpiä tuottajia:

  • Australia, Venäjä, Etelä-Afrikka, USA, Kanada.
  • Tällä hetkellä käytetystä 235U'stä kolmannes tulee Venäjän entisten ydinohjusten purkamisesta. Purkamissopimus raukeaa 2012, joten tuotantopuolelle tarvitaan nopeaa lisäystä. Etelä-Afrikan romahdus heittää tässä asiassa kovasti kapulaa rattaisiin. Tällä hetkellä massiivinen ydinvoimaloiden rakennusohjelma kautta maailman vaatisi nykyisen polttoaineen tuotannon moninkertaistamista.
  • Länsimaiden asenteesta polttoaineen keräykseen on Ranska, joka on kieltänyt uraanin kaivaukset alueellaan ympäristöongelmien takia. Todennäköisesti tuotantoa yritetäänkin kasvattaa kehitysmaissa, missä ympäristöongelmat ohitetaan lahjomalla.

 

uranium

Kuva 14. Maailman uraanivarastot maittain. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

 

Jatkossa:

  • Ns. breeder-reaktori kuulostaa lupaavalta. Reaktiossa käytetään 238U'a, jota luonnon uraanista on 99%. Reaktiosta saadaan myös plutonium'ia, joka nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa estää ko. teknologian laajamittaisen suosimisen. Toinen reaktioon kelpaava alkuaine olisi thorium, jota on runsaasti saatavilla. Tällä hetkellä tutkimusta tehdään Japanissa, Venäjällä ja Intiassa, mutta teknologian viimeistely vienee vielä vuosia.

 

breeder

Kuva 15. Kaavio breeder-reaktorin toiminnasta, näyttää hienolta teoriassa.

 

  • Fuusio-reaktorit ovat tietenkin se, missä monella tulevaisuuden toivo lepää. Valitettavasti reaktion ylläpitäminen hallitusti on osoittautunut todella vaikeaksi. Samoin polttoaineeksi sopiva helium (3He) on maapallolla aika lailla kortilla. 3He'n hakeminen kuusta todennäköisesti osoittautuu haaveeksi, kun huomioidaan energian kulutus sinne ja takaisin. Eri asia tietenkin on jos kuuhun perustetaan tukikohta, joka tuottaa oman energiansa siellä. Monen tavoin luulen, että nykyihmiselle fuusioreaktori on tulevaisuuden lupaus - ja pitkään.
  • Ydinvoimaloiden jäteongelma on tietenkin vielä ratkaisematta, ja se jos mikä on nimby'ismiä suurimmillaan. Jotenkin en usko, että Helsingin Rautatietorin alle ollaan valmiita louhimaan loppusijoitusvarastoa. Joka tapauksessa siinä on melkoinen ongelma pureskeltavaksi. Pitää toivoa, että nuo breeder-reaktorit saadaan toimimaan piakkoin.

 

ydinvoima

Kuva 16. Ydinenergian "elämän" kaari. Huomattavaa on. että uraanin tuotanto ja puhdistus on usein riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

 

VESIVOIMA

Hyvä ja luotettava sähkön tuottotapa ja ennen kaikkea mahdollistaa nopean tuotannonnoston nollasta (laitteet eivät tarvitse erillistä lämmittelyä). Toisin sanoen sopii erinomaisesti nopeiden piikkitarpeiden kattamiseen.

Tällä hetkellä maailmalta alkavat loppua sopivat patoamiskohteet, joten tämän tuotantomuodon laajentaminen merkittävästi on vaikeaa. Rakentaminen vaatii aikaa ja taloudellisia resursseja. Patoaltaan alle jäävä alue on tietenkin "menetettyä" maa-aluetta muuhun käyttöön.

Lisäksi on tutkimustuloksia, miten patoaltaan alle jääneen maaperän, kasvisten jne. maatuminen vapauttaa melkoisesti hiilidioksidia ja metaania ilmakehään.

 


 

UUSIUTUVAT ENERGIAN LÄHTEET

Uusiutuvat energianlähteet ovat tulevaisuuden toivo monelle. Niissä on kuitenkin tiettyjä heikkouksia, joista nimellishinta on ehkä suurin (laitteistot monimutkaisia, vaativat erikoismetalleja).

 

Toinen uusiutuvien käyttörajoite nykyisten polttomoottorien korvaajana on tietenkin, että useimmista tuotteena on sähköä, joka ei ole öljyn kaltainen muuntautumiskykyinen tuote. Tuotettu sähkö pitäisi myös jotenkin varastoida edullisesti ja tehokkaasti. Akkujen kysyntä voi siis tulevaisuudessa vain kasvaa - jopa massiivisesti, mikä taas ajaa monen resurssin hintoja ylös.

Yksi mielenkiintoinen ajatus on käyttää sähköä siirtämään vettä takaisin padon yläpuolelle, jolloin sähkön keräys vesivoimasta voitaisiin tehdä yöllä.

 

Varsin monet energianlähteet saavat valitettavasti aikaan voimakkaan nimby-reaktion monissa. Joka tapauksessa ei-fossiiliset energialähteet ovat ison haasteen edessä ja oheinen kuva (2007) vähän hahmottaa sitä. Uusiutuvat on siinä vaatimattomat 0,5% kokonaiskakusta.

 

uusiutuvat

Kuva 17. Uusiutuvien energianlähteiden osuus koko maailman perusenergian tuotannosta (IEA, 2007).

 

AURINKOVOIMA

Aurinko antaa parhaat tehot 30 leveyspiiriä päiväntasaajan molemmin puolin, joten paras paikka isoille keräyskennostoille olisi tietenkin siellä.

Viime vuosina aurinkokennojen valon sähköksi muuttamistehokkuus on kaupallisissa laitteissa parantunut, mutta vielä aika vaatimatonta. Kokeellisesti tosin on raportoitu 40% hyödystä, mutta tekniset ratkaisut olivat varsin kalliita.

Lisäksi em. tuloksen julkaisijaryhmä oli USAn Pentagon'in palkkalistoilla, joten tavan kansalaiset tuskin kovin pian pääsevät sellaisista nauttimaan.

 

EUssa ollaan kovasti perustamassa Pohjois-Afrikkaan isoja aurinkovoimaloita. Tuotteeksi saatu sähkö pitäisi kuitenkin kuljettaa Eurooppaan, joten materiaali- ja taloudelliset investoinnit olisivat melkoisia - puhumattakaan energiahävikeistä matkan varrella.

Vallitseva taloudellinen tilanne tulee todennäköisesti aiheuttamaan vuosien viivästymisen - ja EUn hajotessa luultavasti projekti haudataan. Lisäksi laajat aurinkokennostot olisivat oiva kohde "terroristeille". Toteutettuna kiitettävän puhdas energiamuoto.

 

AALTOVOIMA

Toinen erinomaisen puhdas energianlähde on aaltovoima. Tällä hetkellä useat maat ovat virittelemässä nousuvesialueilla erilaisia laitteita, mutta merivirtojen voimakkuus tuntuu olevan nykyisille laitteistoille liikaa. Tulevaisuus on lupaava, mutta vaatii kovasti kehitystä.

 

BIOPOLTTOAINEET

Erään arvion mukaan fossiilisten korvaaminen biomassalla (metsät, ruohot jne. vuosikasvu) vaatisi 400v kasvuston käytön joka vuosi (1997 kulutusmäärillä). Siinä on taloustermiä käyttäen 1:400 vipua!


Bioetanoli valmistetaan sokeripitoisesta kasveista, esim. sokeriruoko päiväntasaajalla, maissi ja sokerijuurikas pohjoisemmilla leveysasteilla. Valitettavasti kun huomioidaan kaikki kasvatukseen menevä energia pohjoisilla alueilla, niin EROEI laskee hyvin alas.

USAssa maissietanolin EROEI on arvioitu 1-1,3 välille monessa yhteydessä. Kun huomioidaan maaperän köyhtyminen, niin voidaan epäillä onko toiminnassa mitään järkeä.

USAssa tällä hetkellä oleva järjestelmä kuitenkin tukee "polttoainemaissin" kasvatusta, joten asenteiden muuttaminen on hyvin vaikeaa (työllisyys jne.). Yksi isoimmista ongelmista on maissin kasteluveden suuri tarve. Tällä hetkellä Suurten Tasankojen alla oleva pohjavesivarasto laskee nopeasti, kun tuhansien vuosien aikana varastoitunut vesi imetään peltojen kasteluun.

Sitä vastoin päiväntasaajan tuntumassa sokeriruo'osta saatavan bioetanolin EROEI voi olla jopa 5-8 huomattavan nopean kasvun takia. Haittapuolena esim. Brasiliassa on sademetsän hakkaus ja työläisten olot, jotka muistuttavat maaorjuutta.

 

Biodiesel valmistetaan öljypitoisista kasveista, esim. jathropa (öljypalmu) päiväntasaajalla ja rypsi/rapsi pohjoisemmassa. Bioetanolin tavoin pohjoisessa tuotanto on marginaalisesti kannattavaa (tosin EROEI on 2-3 luokkaa).

Päiväntasaajan seudulla isot öljypalmuplantaasit aiheuttavat hyvinkin hoidettuna muun kasvuston yksipuolistumista ja pahimmassa tapauksessa sademetsän hävitystä sekä (jopa) kilpailevat ruoan kasvatuksen kanssa viljelypinta-alasta. Kuulostavat kauniilta - ja ovatkin, ainakin markkinointi mielessä.

 

Levä(algae)kasvatus biodieselin tuottamiseen kuulostaa hienolta, mutta kärsii monista ongelmista.

Ensinnäkin levät eivät pysty kovinkaan montaa prosenttia saamastaan auringonvalosta hyödyntämään. Kasvatussammioiden pitäisi olla eristettyjä, ettei tulisi ulkopuolista kasvustoa.

Samoin kasvatussammioissa pitäisi veden ja ravinteiden kiertää (kuluttaa energiaa) levän kasvun optimoimiseksi.

Lopuksi sammioiden pitäisi olla laajoja, jotta maksimikasvusto saisi koko ajan auringonvaloa energianlähteeksi. Yhteenvetona kaunis ajatus, mutta monet fyysiset esteet (kalliita ohittaa) rajoittavat merkittävästi toimintaa.

 

Kaikkinensa biopolttoaineisiin panostaminen (joskus jopa "suu vaahdossa") osoittaa miten kiinni nykyihminen on vallitsevassa liikkumistavassa.

Monikaan ei ole valmis luopumaan mahdollisuudesta ajaa autolla, ei vaikka yksi 100l tankkaus vastaa energiasisällöltään yhden ihmisen yhden vuoden ruoan sisältämää energiaa. Jossain yhteydessä onkin sanottu, että poltetaan ruokaa tankissa, kunhan minä saan ajaa autoani.

Näiden asioiden ajatteleminen on tietenkin vaikeaa, kun haittavaikutukset eivät näy itselle missään välissä täällä länsimaisessa pumpuliyhteiskunnassa.

 

MAALÄMPÖ

Ehdottoman kannatettava energianlähde lämmitykseen ja jäähdytykseen, varsinkin pohjoisilla leveysasteilla. Laitteistot ovat pitkälti ohittaneet lastentauti -vaiheen, joskin ovat vielä hintavia ratkaisuja vallitsevan ajattelutavan takia.

Sitä vastoin kun huomioidaan fossiilisten energianlähteiden vääjäämätön alamäki, niin maalämpö rakennuslämmitysratkaisuna tulee erittäin houkuttelevaksi.

 

Teknisesti lämpö kerätään talteen, kun maahan porataan joko muutama (2-6, riippuen lämmityskohteesta) pystykaivo (100-200m) tai haitarin omainen verkko routarajan alapuolelle. Kolmas vaihtoehto on asettaa lämmönkeräysverkko läheisen vesistön pohjaan.

Lämmönkeräys (tai lämmönpoisto kesällä) perustuu lämpöpumppuputkiston sisäpuolen ja ulkopuolisen maa-aineksen välisen lämpötilaeron hyödyntämiseen.

Käytännössä pieni sähkökuormitus tarvitaan kierrättämään lämmönsiirtonestettä, mutta ylläpito- ja lämmityskulut ovat laitteistojen asennusten jälkeen ihailtavan alhaiset. Optimaalinen yhdistelmä voisi olla aurinko/tuulivoima sähkön keräykseen ja maalämpö lämmitykseen.

 

PUU

Perinteinen lämmitysaine kautta ihmiskunnan historian. Puuta voi pitää enemmän uusiutuvana lähempänä päiväntasaajaa (nopea kasvu), mutta varsin hyvä vielä 65. leveyspiireille asti. Sitoo hiilidioksidia ilmasta, mutta polttaminen taas vapauttaa sen.

Polttamisen yhteydessä ongelmana pienhiukkaspäästöt. Samoin energianlähteenä poltto muistuttaa hiili- ja ydinvoimaa eli laitteistot (takka jne.) vaativat aikansa lämmetäkseen - ja jäähtyäkseen. Siis "hidas" energiantuottaja poltettaessa.

 

Historiasta kun katsotaan, niin lähes kaikkialla kehittyneet yhteiskunnat hakkasivat metsänsä nurin. Pääsiäissaaret, Kreikka, Rooma, Englanti keskiajalla jne.

Monin paikoin metsät eivät ole palanneet alkuperäiseen laajuuteen edes tuhansien vuosien aikana, koska eroosio pyyhkäisi puiden kasvulle tärkeän maan pintakerroksen mereen. Puun käyttö vaatiikin jatkuvaa huolenpitoa varastojen kasvun takaamiseksi.

 

TUULIVOIMA

Puhdas, joskin monelle silmiä ärsyttävä energialähde. Tällä hetkellä helpoimmin laajennettava energianlähde uusiutuvista ja esim. Tanska on viime vuosina panostanut kiitettävästi laitteistoihin.

Joitakin mielenkiintoisia raportteja on lintujen kärsimisestä törmättyään niihin. Toinen tarkempaa tutkimusta vaativa on epäilys paikallisten ilmavirtojen muutoksista isojen tuulivoimalapuistojen yhteydessä esim. USAn kalliovuorille sijoitetut voimalat saattaisivat aiheuttaa vuotuisissa sademäärissä isojakin vaihteluita läheisillä viljelyalueilla.

Iso ongelma energiantuotannossa on tuulen ailahtelevuus. Sähkön varastointi on siis ongelma tässäkin.

 

TURVE

Turvetta käytetään monin paikoin sähkön ja lämmön tuotantoon.

Pohjoismaiset lauhdevoimalaratkaisut ovat erittäin tehokkaita (saavat jopa 80-90% talteen turpeen sisältämästä energiasta sähkönä ja lämpönä). Itse en turvetta uusiutuvaksi oikein miellä, koska turpeen uusiutumisaika on selvästi yli ihmisiän (1000-5000v).

Polttamisen yhteydessä vapautuu paljon hiilidioksidia ja pienhiukkasia. Turpeen iso ongelma luonnossa on syttyminen ja palaminen omia aikojaan (jopa satoja vuosia).

Kuten hiili- ja ydinvoima sekä puu energianlähteenä - laitteet hitaasti lämpiäviä eli sopii peruskulutuksen kattamiseen.

 


 

HAAVEILTUJA ENERGIAN LÄHTEITÄ

VETY

Monessa yhteydessä on kehuttu vetyä ympäristöystävällisenä energiamuotona, sillä vetyä polttamalla saadaan vain vettä.

Totta, mutta maapallolla ei ole vapaata vetyä kerättävänä mistään. Ts. se on aina erotettava jostakin yhdisteestä. Termodynamiikan II säännön mukaan energia ei kasva, se voi vain muuttua muodosta toiseen - ja muutos vaatii aina energiaa.

 

Tänä päivänä vetyä valmistetaan sähköllä (mistä sähkö?) elektrolyysillä vedestä (tehokas elektrolyysi vaatii erikoismetalleja) ja prosessi ei ole koskaan 100% tehokas laitteistohävikkien takia. Ts. vedyn EROEI on negatiivinen ja siten olisi järkevämpää käyttääkin sähkö suoraan.

Mutta vetyauto on ja tulee olemaan hyvä markkinointikikka.

Jos em. fakta vedyn tuotannosta ei vakuuta vetyteollisuuden toivottomuudesta, niin vety on erittäin reaktioherkkää, jolloin A) säiliöt syöpyvät sisältä ja pian vety karkaa. B) Onnettomuustilanteessa räjähdysvaara on melkoinen (ilmalaiva Hindenburg 1937). C) Vedylle ei ole jakeluverkkoja, jotka siis pitäisi rakentaa. Aika epätodennäköistä laajemmassa mittakaavassa etten sanoisi.

 

METAANIKLATRAATIT

Meren pohjasta on monin paikoin löydetty jäätynyttä metaania. Se vapautettuna olisi siis puhdasta maakaasua. Mutta ongelmat ovat melkoisia, sillä syvyydet ovat yleensä iso ongelma.

Laitteistot ovat kovilla, koska klatraattien ylösnoston aikana jäätynyt metaani sulaa ja muuttuu kaasuksi. Laajeneminen on valtavaa, kuten jokainen fysiikasta ymmärtävä tajuaa.

 

Tällä hetkellä niitä kuitenkin yritetään valjastaa mm. Japanin toimesta - ymmärrettävää sinänsä, koska maa on akuutin energiakriisin partaalla. Japani tuo KAIKEN fossiilisen energian ja ydinpolttoaineen sekä lähes kaiken ruoan.

Valitettavasti metaaniklatraatit näyttäisivät olevan sulamassa monin paikoin, joten ihminen saattaa olla myöhässä niitä keräämään. Oikea ongelma ei valitettavasti ole potentiaalisen energianlähteen karkailu, vaan että metaani on 20 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

 

ILMA

Joissain yhteyksissä on esitetty paineilmalla käyviä autoja kulkuneuvoiksi.

Perusteluna on ympäristöystävällisyys (kuten vedyn kohdalla), mutta mainostamisessa ei puhuta mitään mistä se paineilma tulee. Ilman puristus ei ole energeettisesti todellakaan halpaa.

Ainut syy millä mielestäni voidaan perustella vetyä ja ilmaa "energianlähteinä" on niiden valmistukseen käytetyn sähkön keskitetty tuottaminen. Muutoin molemmat ovat malliesimerkkejä yrityksestä ylläpitää henkilöliikennettä nelipyöräisillä riippumatta seurauksista.

 


 

SUOMEN MAHDOLLISUUDET

Suomi ostaa öljystään 3/4-osaa itärajan takaa ja kulutuksemme on Euroopan kärkeä. Pikkuhiljaa pitäisi alkaa miettimään jatkoja, kun näyttäisi siltä että Venäjän öljyntuotanto on laskussa.

Kun yhä useampi öljyn tuottajamaa on siirtymässä tuottajasta ostajaksi, niin Suomeen virtaava öljy voi tyrehtyä varsin nopeastikin. Suomi on melkein mistä tahansa maailman kolkasta katsottuna energian toimituslinjojen viimeisimpiä vastaanottajia - siinä on monta ostohalukasta valtiota matkan varrella.

Sama pätee niin muihin fossiilisiin kuin ydinpolttoaineeseenkin.

 

Suomella on jo nyt pieniä ongelmia varmistaa sähkön saantinsa (neljännes on tuontivirtaa) ja viidennen ydinvoimalan myöhästyminen ei ketään naurata. Erittäin todennäköisesti pian keskustellaan (jälleen) Vuotoksen valjastamisesta.

Tuuli- ja turvevoimaloiden määrää on pakko kasvattaa, koska ne ovat Suomelle tuttuja ratkaisuja (jos halutaan puhua omavaraisuudesta). Tosin jälkimmäinen tulee olemaan vaikea myytävä ilmastonsuojelusta huolestuneille.

 

Yksi mahdollisuus on biokaasutuotannon laajennus ja sitä onneksi jonkun verran jo toteutetaankin. Kaasutuksessa "poltetaan" roskia ja/tai kasvisperäistä tavaraa ns. Fischer-Tropps pyrolyysimenetelmällä (tai sen muunnelmilla), jolloin saadaan lyhytketjuisia hiilivetyjä.

Metaani on tietenkin kaikille tuttu henkilökohtaisten päästöjen kautta. Kaatopaikkojen yhteyteen näiden pystytys pitäisi olla itsestään selvää. Toinen selkeä toteutuspaikka on karjatiloilla, missä lannasta saatava metaani kerätään talteen ja uudelleen käyttöön.

 

Kaupunkiasumisen kannalta kaukolämpöverkkoa olisi laajennettava mahdollisimman nopeasti, koska keskitetty lämmöntuotto on jatkon kannalta enemmän kuin suotavaa.

Haja-asutusalueella maalämpöratkaisuja pitäisi tukea niiden kalleudesta huolimatta. Jos niin ei toimita, olen varsin varma siitä, että perinteinen puulämmitys tekee uuden tulon öljyn/hiilen/kaasun maahantuonnin tyrehtyessä.

 

Yhteiskunnan toiminnan varmistamiseksi pitäisi panostaa junaverkostoon ja osin sitä olisi jopa laajennettava. Kaukoliikenteen kuljetuksista suurin osa pitäisi saada kulkemaan kiskoille pitemmät matkat, jolloin kuljetettavan tavaran jakelu tapahtuisi juna-asemilta lähiympäristöön.

Tämä kuulostaa monelle varmaan hullulta ja äkkiseltään vaikuttaisi työttömyyttä lisäävältä, mutta se vähentäisi merkittävästi polttoaineen kulutusta. Toinen mahdollisuus on meri- ja järviliikenteen lisäys.

 

Kaupungeissa liikennejärjestelyt pitäisi uusia ronskisti: parkkipaikkojen hinnat rajusti ylös (ei prosentteja vaan kertaluokkia), bussitoimintaan pitäisi panostaa aikatauluja ennakkoluulottomasti rukkaamalla ja kävely/pyöräilykaduille etsiä uusia mahdollisuuksia.

Kaikkinensa pitäisi saada vaihtoehtoiset liikkumistavat mahdollisimman houkutteleviksi. Valitettavasti ihmisen viimeisin kehitysaste, homo laiskimus, on hidas muuttamaan tottumuksiaan ellei se käy lompakon kautta.

Japanin reissussa yksi piristävimpiä näkyjä oli, että siellä puku päällä meni paljon mm. pankkihenkilöpyöräilijöitä - milloinkas Suomessa?

 

Tietenkin näiden ehdotusten sivutuote on se tosiasia, että jokaisen pitäisi hyväksyä nykyjärjestelmä hidastuminen.

Kysymys tietenkin on, että aloitetaanko systeemin muutos ennakoiden ja mukautuen - vai rimpuillaanko polttoaineiden kallistumista vastaan vain veronalennuksilla ja muilla hätäratkaisuilla kunnes tilanne on jo toivottoman pitkällä?

Resurssien vähetessä niiden hintaa ei saada veroista nipistämällä alaspäin loputtomiin - ja se pelivara mitä nyt on, haihtuu pian jos asioihin ei tartuta rohkeasti.

Valitettavasti en kauheasti luota nykyjärjestelmään sopeutumiskykyyn vallitsevan ajattelun perusteella. Ikuinen kasvuTM tulee suurimman haasteensa eteen, kun Luontoäidin hedelmät paljastuvat rajallisiksi.

 


 

YKSILÖN MAHDOLLISUUDET

Näen (monen muun tavoin) yksilön omien valintojen olevan lähestulkoon ainut tie henkilökohtaisesti kohtuulliseen tulevaisuuteen. Nykyjärjestelmän talous/politiikka -yhdistelmä ei helposti pysty lähtemään ennakoivalle tielle ja jokaisen onkin todennäköisesti tehtävä omat ratkaisunsa.

Lämpimänä pysyminen, liikkuminen ja ruoka, siinä siedettävän olemisen edellytykset.

 

Asunnon rakentajalle väittäisin että kannattaa maksaa nyt jonkun verran enemmän maalämpöyksiköstä. Jatkossa ei tarvitsisi murehtia pitkään aikaan lämmityksen varmuudesta.

Kaupunkialueilla kaukolämpö on myös erittäin varteenotettava vaihtoehto. Öljylämmitys on varma vikatikki huolimatta niitä valmistavien yhtiöiden vakuutteluista, öljyn hinnalla ei ole väliä jos sitä ei ole saatavilla.

 

Liikkumisen vapaus auton kautta on monelle itsestäänselviö. Veikkaan kuitenkin että ko. kulkuvälineen käyttökustannukset ovat lähtemässä yhä jyrkempään nousuun (moottoripyörät, -kelkat, -veneet jne. mukaan lukien).

Tällöin hitaammat, halvemmat vaihtoehdot toivottavasti alkavat kiinnostamaan muitakin - polkupyörähän on erinomainen liikuntamuoto, raitista ilmaa ja liikuntoa samaan hintaan. Skootterikaan ei ole huono vaihtoehto, jos on liikuttava vähän pitempiä matkoja.

 

Ruoka ja vaatetus ovat tietenkin jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömät.

Veikkaan, että (pienois)puutarha yksin tai naapurin kanssa tulee monelle kiinnostavaksi ajatukseksi. Varsinkin kun tuontituotteiden hinnat alkavat nousta energian kallistuessa - tai ainakin niiden hinta laskee hitaammin kuin oma toimeentulo. Jatkossa ruoan laatukin voi olla vaikea sietää nykymenoon tottuneelle.

Tai sitten luen maailmanmenon karttaa ihan pieleen.

 

Kommentoi 

 


 

LATOC'in sivut ovat vaikuttaneet teksteihini paljon. Maalainen on kääntänyt ne työllä ja tuskalla viralliselle selkokielelle. Iso kiitos miehelle siis.

 


15.10.2008 02:00 | Tulosta